1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Kulttuuriosuuskunta kolistelee aution Lapinlahden portteja

Lapinlahden kaunis sairaala on ollut tyhjillään jo viitisen vuotta, eikä Helsinki oikein osaa päättää, mitä arvokiinteistöllään tekisi. Paikat ovat rempallaan ja kaupunki haluton maksamaan remonttia, mutta rahakkaita ostajaehdokkaitakaan ei ole jonoksi asti. Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo olisi valmis laittamaan paikat kuntoon ja avaamaan talon kultuurille vaikka saman tien.

kulttuuri

Suomen ensimmäinen mielisairaalaksi rakennettu sairaala ehti palvella varsinaisessa tarkoituksessaan 160 vuotta. Kauniissa miljöössä toipuivat viimeisinä vuosina etenkin syömishäiriöitä potevat ihmiset. Kun toiminta siirtyi toisaalle, laati kaupunki suunnitelman, jonka mukaan Lapinlahti kunnostettaisiin kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien tarpeisiin. Viidenkymmenen miljoonan euron remontille ei kuitenkaan ole ilmoittautunut maksajaa. Myyntiäkin on harkittu, hintalapussa lukee sata miljoonaa, mutta suojellulle rakennukselle ei ole ilmestynyt varteenotettavaa ottajaa.

Tyhjä kiinteistö on kaupungille melkoinen rasite; sen kulut ovat sadan tuhannen euron vuosiluokkaa. Kun aika kuluu, arvorakennus rapistuu rapistumistaan.

Puolisen vuotta sitten käyntiin polkaistu osuuskunta Lapinlahden tilajakamo on valmis auttamaan kaupunkia pulassa – ja samalla tuomaan helpotusta kulttuuriväkeä kroonisesti riivaavaan työhuonepulaan.

Tyhjät neliöt taiteelle – ja vähitellen parempaan kuntoon

Osuuskunta on halukas maksamaan tiloista vuokraa suunnilleen tuplaten sen verran, mitä kaupungilta nyt palaa käyttämättömien neliöiden ylläpitoon. Vuokrarahoilla paikkoja laitettaisiin hissun kissun kuntoon vähän samaan tapaan kuin aikanaan tehtiin Kaapelitehtaalla. Osuuskunnan puheenjohtajan Teemu Lehdon mukaan tulijoita olisi enemmän kuin riittämiin.

- Osuuskunnassa on jäseniä jo yli 60 ja nettisivuillamme tiloja on kyselty jo niin paljon, että siltä pohjalta ne olisi jo ylivarattu. Jokaiselle tilalle löytyisi käyttäjä. Meillä ei tuoreena osuuskuntana ole miljoonia, mutta me pystyisimme aloittamaan talon käytön heti ja maksaa vuokraa, jolloin kaupunki pääsisi kulurasitteista.

Lehdon mielestä muutosta haluavien ei pitäisi takertua siihen, mitä kaupunki voi tehdä asukkailleen, vaan tarttua toimeen ja etsiä kahvaa, josta kääntämällä hommat saadaan itse käyntiin.

- Vanhojen sairaalatilojen käyttöönotto on vaikeaa kaupungille, niissä on voinut mennä kymmeniäkin vuosia. Me voimme antaa vanhalle talolle ilman kalliita kertaremontteja uuden elämän, tuoda mielenkiintoista taidetta ja kulttuuria sen seinien sisälle.

Ajatusta on jo menestyksellä myyty poliitikoille ja Helsingin virkamiesjohdolle. Museovirastokin on suhtautunut suopeasti osuuskunnan visioihin, kiittelee Lehto.

- Poliitikot ovat vakuuttaneet meille, että suojelu on ykkönen, eikä talolla ole tarkoitus tehdä bisnestä.

Lue seuraavaksi