Australia hyväksyi jättimäisen hiilisataman keskelle Isoa valliriuttaa – maailmanperintökohde vaarassa

Ympäristöviranomaiset antoivat luvan läjittää miljoonia kuutioita ruopattuja maamassoja Ison valliriutan lähelle. Miljardien kaivosinvestoinnit saavat vauhtia ja laivaliikenne riutan läpi moninkertaistuu.

luonto
Koralli valliriutalla Australian Queenslandissa.
Australian Queenslandissa sijaitseva iso valliriutta on yksi maailman parhaiten säilyneistä koralliriutoista.AIMS

Korallimerellä myrskyää, mutta Tusa 6 -niminen katamaraani lähtee vauhdikkaasti aaltoja vasten. Kyydissä on 45 sukeltajaa ja snorklaajaa, jotka popsivat joukolla pahoinvointipillereitä. Kun Cairnsin suojaisa lahdenpoukama jää taakse, alkaa puolentoista tunnin keikutus. Valliriutasta ei näy pinnan yläpuolelle mitään. Ainoa merkki saapumisesta perille on se, että muutaman sadan metrin päässä vaahtopäinen aallokko murtuu Milln-riutan korallivalliin. Laiva ankkuroituu riutan suojaiselle puolelle, ja ympäri maailmaa saapuneet turistit pulahtavat parijonossa mereen. Tai ainakin ne, jotka eivät vielä ole tuupertuneet merenkäynnin takia. Pari tuntia myöhemmin on noustava ylös, ja laiva lähtee seuraavalle riutalle. Märkäpukuja riisuvat kiinalaiset Peng Shengju ja Cong Chen ovat haltioissaan. Molemmat bongasivat paljon sellaisia kalalajeja, joita eivät ole nähneet missään muualla. Korallien väriloistokin oli melkoinen, vaikka myrsky nosti veteen niin paljon hiekkaa, että näkyvyydellä ei päässyt kehumaan.

Maamassojen läjitys uusi uhka koralleille

Uutena riskinä on, että valliriutalle nousee paljon lisää hiekkaa ja savea, eikä asialla tällä kertaa ole myrsky vaan ihminen. Perjantaina Isoa valliriuttaa hallinnoiva puistovirasto Great Barrier Reef Marine Park Authority antoi luvan suurelle läjitysoperaatiolle, joka voi käytännössä merkitä maailman suurimman hiilisataman rakentamista riutan lähelle.

Ympäristönsuojelun ja kaivostoiminnan edut ovat yhä räikeämmässä ristiriidassa. Queenslandissa toimivat kaivosyhtiöt haluavat laajentaa rannikon satamia laivatakseen yhä enemmän hiiltä ja mineraaleja Intiaan sekä Kiinaan.

Kartta Queenslandin alueesta Australiassa.
Yle Uutisgrafiikka

Kaikkein suurin ja kiistellyin laajennussuunnitelma on Abbot Pointin hiilisatama Bowenin pikkukaupungissa. Australian ympäristöministeri hyväksyi laajennuksen jo viime vuonna, mutta suojelualueesta vastaavalle puistovirastolle jäi oikeus hyväksyä tai hylätä suunnitelma, jonka mukaan satama-altaan ruoppauksesta syntyvä maa-aines läjitetään.

Tarkoitus on ruopata sataman tieltä kolme miljoonaa kuutiometriä maata, jotka sitten kaadettaisiin suojelualueelle – tosin kymmenien kilometrien päähän Valliriutasta. Vaikka läjitys tapahtuisi kaukana, ympäristöjärjestöt pitävät sitä suurena uhkana. Läjitettävä määrä vastaa kasaa, joka on suurempi kuin Gizan pyramidi. Käytännössä puistoviraston päätös oli vihreä valo kaivosyhtiöille toiminnan laajentamiseksi.

Laivaliikenne moninkertaistuu uusien satamien myötä

Ainakin arvostelijoiden mukaan Abbot Pointista ollaan suunnittelemassa maailman suurinta hiilisatamaa, jonne johtaa vain kapeita väyliä Ison Valliriutan poikki.

Suunnitteilla on muitakin satamia, ja niiden varmistuminen johtaisi jätti-investointeihin kaivostoiminnassa. Hiilikaivoksiin aiotaan sijoittaa jopa 18 miljardia euroa. Satamien rakentaminen on moninkertaistamassa rahtilaivojen liikenteen Ison valliriutan läpi. Greenpeace on arvioinut, että kuuden vuoden aikana riutan läpi kulkevien hiililaivojen määrä kuusinkertaistuu yli 10 000:een vuodessa.

Lastina hiilen ympäristöriskit ovat paljon pienemmät kuin öljytuotteiden, mutta onnettomuuden riski kasvaa liikenteen tahdissa.

Puolet riutasta on jo tuhoutunut

Iso valliriutta on toistaiseksi yksi maailman parhaiten säilyneistä koralliriutoista, vaikka kolmessa vuosikymmenessä jo puolet sen koralleista on tuhoutunut. Lokakuussa 2012 Australian Institute of Marine Science ja Wollongongin yliopisto julkaisivat tutkimuksen, jossa kartoitettiin korallikadon syitä. Tutkimuksen mukaan trooppiset hirmumyrskyt, syklonit, ovat aiheuttaneet lähes puolet tuhoista. Tuorein sykloni Dylan pyyhälsi torstaina Ison valliriutan yli ja iski myrskytuulineen Queenslandin rannikolle. Melkein yhtä kohtalokasta on ollut korallia syövän meritähden lisääntyminen, sen piikkiin tutkimus pani reilut 40 prosenttia tuhoista. Kymmenen prosenttia tuhoista taas johtui meriveden lämpenemisen aiheuttamasta korallien haalistumisesta. Tutkimusraportissa varoitettiin, että jos korallituhot etenevät nykytahtia, kahdeksan vuoden kuluttua korallien määrä on puolittunut nykyisestä.

Ravinteet kuriin, ilmastonmuutoksesta viis

Konstit tuhojen vähentämiseen ovat kahtalaiset. Periaatteessa helpointa on puuttua Queenslandin osavaltion maatalouden ravinnekuormitukseen, joka ruokkii meritähden kasvua.

Myrskyt ja meriveden lämpeneminen pannaan osittain ilmastonmuutoksen tiliin, mutta ilmastonmuutoksen torjunnassa Australian hallitus on lähinnä kansainvälisen ilmastopolitiikan häirikkö ja jarrumies.

Pidemmän päälle suurimpana uhkana pidetään merien happamoitumista, joka johtuu lähinnä hiilidioksidin sitoutumisesta veteen ja joka johtaa korallien kasvun hidastumiseen. Rannikon rakentaminen, satamat, turismi ja kalastus ovat korallien terveyden kannalta olleet tähän asti pikkutekijöitä, mutta satamapäätöksen pelätään tuovan riutalle uuden uhkatekijän, joka arvostelijoiden mielestä voi olla kohtalokas.

Ison valliriutan taloudellinen hyöty on merkittävä. Sen lasketaan tuovan neljän miljardin euron arvosta taloudellista toimintaa ja ylläpitävän 69 000 työpaikkaa. Vielä paljon suuremmat tulot tuo kaivostoiminta, joka on viime vuosina laajentunut voimakkaasti.

Viranomaiset tasapainoilevat

Cairnista 350 kilometriä etelään sijaitsee Townsville, jossa Isoon valliriuttaan voi tutustua kastelematta varpaitaan. Suureen akvaarioon on kerätty riutan väriloistoa, ja akvaarion kyljessä majailee puistovirasto, jonka tarkoituksena on päättää Ison Valliriutan käytön ehdoista. Iso valliriutta on 2300 kilometriä pitkä muodostelma erillisiä riuttoja. Sen ympärille perustettu suojelualue on Suomen kokoinen. Puisto on pilkottu kuin tilkkutäkki erilaisiin alueisiin, joiden suojelun aste vaihtelee. Kalastus on sallittu laajoilla alueilla, eikä Ison valliriutan puistovirasto ole tähänkään asti juuri jarruttanut satamien laajennuksia. Abbot Pointin satamahanke johti kuitenkin ennennäkemättömään lobbauskampanjaan, ja puistovirastoon tulvi kannanottoja puolesta ja vastaan. Puistoviraston johtava tutkija David Wachenfeld kommentoi satamasuunnitelmia Yle Uutisille ennen kuin virasto julkisti päätöksensä satamahankkeesta. Wachenfeld asetti sanansa taiten, kun tuli puhe kehityksen ja ympäristönsuojelun yhteensovittamisesta.

– Tämä on todella hankala ongelma, enkä väitä, että siihen olisi helppoja ratkaisuja. Uskon kuitenkin, että jos teollisuus, alueen väestö ja viranomaiset jatkavat yhteistyötä, voimme löytää oikean tasapainon ja sellaisia ratkaisuja, jotka suojelevat Isoa valliriuttaa tulevaisuudessa, Wachenfeld muotoili.

Wachenfeld korosti ilmastonmuutoksen uhkaa Isolle valliriutalle, mutta totesi sen olevan koko kansainvälisen yhteisön vastuulla. Omaa hallitustaan hän ei voisi suoraan arvostella. Monille australialaisille tutkijoille on kiusallista se, että syksyllä valtaan tullut oikeistohallitus aikoo lopettaa hiiliveron, eikä muutenkaan pidä ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeänä tavoitteena.

Maailmanperintökohde voi kohta olla entinen

Iso valliriutta on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Unesco on kuitenkin kertonut huolestuneensa Australian toimista valliriutan alueella.

Kesällä 2014 Unescon on määrä arvioida, julistaako se valliriutan vaarantuneeksi kohteeksi vai tiputetaanko valliriutta jopa kokonaan maailmanperintökohteiden luettelosta. Abbot Pointin satamahankkeen päätös ei ainakaan auta valliriutan säilymistä arvokkaana maailmanperintökohteena.