"Musadiggarin elo on tässä ajassa makoisaa"

Internetin myötä ulottuville tullut maailma hellii musiikin kuluttajaa, kun eri aikakausien ja suuntausten musiikki on saatavissa näppäimen painalluksella. Musiikin tuottajalle digiaika ei ole yhtä auvoisaa, sillä netissä kuluttaminen ei sellaisenaan muutu artistin tuloksi.

musiikki
Keskustelutilaisuus musiikin ja musiikkialan tulevaisuudesta keräsi salin täyteen kiinnostuneita Seinäjoen MARS-tapahtumassa.
Keskustelutilaisuus musiikin ja musiikkialan tulevaisuudesta keräsi salin täyteen kiinnostuneita Seinäjoen MARS-tapahtumassa.Olli Koski/Yle

Musiikin kuluttaja elää unelmaa. Sellaista, josta ei osannut edes haaveilla joitain vuosikymmeniä sitten.

– Normaalin kuluttajan ulottuvilla on suurempi musiikin kirjo kuin koskaan ennen. Oman valintansa mukaan voi seurata ajassa liikkuvia ilmiöitä tai suunnata mielenkiintonsa mihin vain - vaikka etsiä 1920-luvun havaijilaista musiikkia. Musadiggarin elo on tässä ajassa makoisaa, sanoo musiikkitoimittaja Pekka Laine Yleltä.

Laillisin keinoin

Musiikkialan ammattilaisten mukaan kuluttajan unelma ei ole aina sama kuin musiikin tuottajan unelma. Esimerkiksi äänitemyynti ja -jakelu ovat käymistilassa eivätkä tekijänoikeuskorvaukset aina musiikin levityksessä toteudu.

– Olen sen verran vanhakantainen, että lähden siitä, että varastettua tavaraa ei kulutettaisi ja jaettaisi. Mutta mitä on luvallinen kuluttaminen? Pyrin siihen, että ostetaan levyjä ja käytetään lailllisia nettipalveluita, Pekka Laine summaa.

– Äänitemyynti tulee muuttumaan. Digitaalinen jakelu on tullut jäädäkseen, mutta sen ansaintalogiikka on kehittyvää, pohtii Kari Pössi Ohjelmatoimisto Piikkikasvista.

Keikoissa tulevaisuus

Pekka Laine muistuttaa, että musiikin kuluttaminen ja musiikkielämykset ovat yhtä aikaa sekä hyvin henkilökohtaisia että yhteisiä.

– Yhdellä tasolla musiikki on jokaisen oma asia, mutta samalla myös hyvin sosiaalinen ilmiö. Laitetaan yhteen samasta artistista pitäviä ihmisiä, jotka menevät katsomaan diggaamaansa henkilöä. Siitä tulee yhteisöllinen tilaisuus, massahurmos, Laine miettii.

Kari Pössi uskoo live-keikkojen ja niiden kautta syntyvien elämysten pitävän pintansa tulevaisuudessakin. Vaikka helppoa ei sekään ole.

– Keikat ovat sellaisia kokemuksia, joita ei voi kopioida. Jokainen esiintymistilaisuus joudutaan kuitenkin artistille etsimään. Viihdebisnes on ammattimaistunut, mutta leivän löytäminen on vaikeampaa kuin ennen. Silti se leivän saamisen mahdollisuus on yhä olemassa, Pössi sanoo.

– Monille artisteille elanto on varsinaisesti siinä, että käydään keikoilla. Jos jostain pidän, osaan muuttaa sen aktiiviseksi kuluttamiseksi ja menen keikoille, enkä pelkästään tyydy möllöttämään sohvalla, linjaa myös Pekka Laine.

Cheekin keikka on päänavaus

Vuosien mittaan suomalaisten keikkakäyttäytymisessäkin on havaittavissa muutos. Keikat keskittyvät nyt viikonloppuun.

– On tavattoman sääli, että se on mennyt tähän perjantai-lauantai -keikkailuun. Muistan, että esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella Neljä Ruusua -bändi pystyi tekemään 27 keikan putken yhdellä taukopäivällä.

Cheekin loppuunmyyneet stadionkeikat Helsingissä ovat Pössin mukaan hyvä avaus.

– Nyt on joku suomalainen artisti tehnyt sen. Nyt löytyy malliesimerkki siitä, että asia on tehtävissä, Kari Pössi iloitsee.

Musiikin ammattitapahtuma MARS järjestetään Seinäjoella nyt viidennen kerran. Tapahtumassa keskustellaan populaarimusiikin ilmiöistä ja tulevaisuudesta.