Kissa tekee ja ihminen ihmettelee

Kissa on kiehtova ja mystinen eläin, jonka tavat eivät aina avaudu omistajalleen. Toiset opit ovat synnynnäisiä ja lajille tyypillisiä, toiset kissa oppii emoltaan ja jopa omistajaltaan. Ei ole ennenkuulumatonta, että kissa on alkanut avata ovia omistajansa käytöstä jäljitellen. Oudoille tavoille löytyy syynsä, mutta niitä ei aina kannata yrittää muuttaa.

luonto
Kissa saalistaa.
Tuula Nyberg / Yle

Moni kissanomistaja osaa jo ennakoida kissan hypätessä syliin, että kohta se alkaa leipoa tassuillaan omistajan jalkaa tai vatsaa. Pieneläinhoitaja, kouluttaja ja kissa-asiantuntija Päivi Ylikorpi kertoo tavan juontavan pentuaikaan.

– Kun pentu imee maitoa emän nisiltä, niin se samanaikaisesti rytmikkäästi leipoo nisien ympäristöä, jolloin maitoa erittyy paremmin. Tämä malli säilyy läpi elämän. Kun kissa tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi, niin se toistaa tämän pentuajan muistijäljen omistajansa kanssa.

Kissalla on useita lajillensa tyypillisiä tapoja, jotka ihmisen silmään vaikuttavat oudoilta. Niitä ei kuitenkaan Ylikorven mukaan aina kannata eikä saakaan yrittää muuttaa.

– Lajityypillisen käyttäytymisen toteuttaminen on palkitsevaa eläimelle. Ihmisen velvollisuus on varustautua niin, että pystyy sietämään näitä tapoja.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse sietää. Yöllä ulos naukuva katti raastaa omistajan hermoja, ja pitkällä pinnalla tavan voi kitkeä.

– Kun kissa on aikanaan oppinut, että neljältä yöllä pääsee ulos, se on hoksannut että juttu toimii. Nyt omistajan pitää määrätietoisesti alkaa vakuuttaa, että ei toimi enää. Tämän on pitkä prosessi, jossa omistaja luovuttaa usein ennen kissaa.

Kehräys vetoaa vauvan itkun lailla

Kehräävä kissa on tyytyväisyyden perikuva. Ainakin niin moni kissan omistaja luulee. Kissan käyttäytymistä laajalti tutkinut Ylikorpi kertoo kehräämisen kielivän usein muustakin.

Kissa käyttää kehräämiseen eri taajuuksia. Samoja taajuuksia käyttää ihmisvauva itkiessään.

Eläintenhoitaja ja kissa-asiantuntija Päivi Ylikorpi

– Sairas kissa kehrää kun se viestii muille, että sillä on rauhanomaiset aikeet. Kehräämisen aiheuttaman matalataajuuksisen värähtelyn on myös todettu nopeuttavan paranemisprosessia ja lisäävän luuntiheyttä. On siis mahdollista, että sairas kissa hoitaa itseään kehräämällä.

Vauvan itku saa monen pomppaamaan oitis pystyyn katsomaan, mistä on kyse. Kissan kehräämisellä on samanlainen vaikutus ihmiseen.

– Kissa käyttää kehräämiseen eri taajuuksia. Samoja taajuuksia käyttää ihmisvauva itkiessään, ja ihminen kokee nopeasti tarvetta vastata jotenkin tähän vaativaan kehräykseen.

Vanhan kollikin dementoituu

Vanha kissa ei käy enää samoilla pattereilla kuin nuorempana. Se saattaa kiertää tuttua ympäristöä kummeksuen ja huutaa yön pimeinä tunteina levottomasti. Iän karttuminen muuttaa tapoja entisestään.

– Noin puolella yli 15-vuotiailla kissoilla alkaa olla ihmisen dementiaan verrattavia oireita. Aistit heikentyvät, mikä aiheuttaa monella maukumisen koventumista. Oireet ovat kissan kannalta harmittomia, mutta omistajaa saattaa hermostuttaa kun vanha dementikko hiihtelee yöllä asunnossa sinne tänne huutelemassa, summaa Ylikorpi.