Koe uusi yle.fi

Tätä tilastoa poliisi ei halua näyttää – tuntematon rosvo jää vain harvoin kiinni

A-studion poliisilta saama tilasto antaa karun kuvan siitä, miten poliisi ratkoo niin sanottuja pimeitä juttuja.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.



Voit tarkastella eri kaupunkien rikostilastoja. Saat myös halutessasi näkyville kaikki rikokset. Grafiikkaan on valittu ihmisen henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia sekä omisuusrikokset vuosina 2000–2013. Vertailukohdaksi on koko maan lisäksi valittu 10 Suomen suurinta kaupunkia sekä näiden lisäksi kolme suurinta poliisialuetta. Lähde: Poliisi

Poliisi julkistaa säännöllisesti rikosten selvittämisestä tilastoja, jotka antavat liian aurinkoisen kuvan rikostutkinnan tasosta Suomessa. On olemassa myös tilasto, josta poliisi ei kerro oma-aloitteisesti julkisuudessa mitään. Luvut ovat karua luettavaa.

Niin sanottuja pimeitä juttuja, joissa tekijää ei valmiiksi tiedetä, oli viime vuonna hiukan alle 200 000 ja niistä selvisi alle viidesosa. Juttumäärä on laskenut 2000-luvun alkupuolelta, jolloin mentiin vielä reippaasti yli 200 000 rikoksen.

Tilastot osoittavat, että yli puolet raiskauksista jää selvittämättä, jos tekijä on epäselvä. Pahoinpitelyistä jää selvittämättä lähes kaksi kolmesta. Omaisuusrikoksista suuri osa on pimeitä, ja niistä lähes yhdeksän kymmenestä jää selvittämättä.

Suurista kaupungeista hurjin tilanne on Helsingissä, jossa kaikista pimeistä rikoksista selviää vain yksi kymmenestä. Omaisuusrikoksissa selvitysprosentti oli viime vuonna vain kahdeksan.

Poliisiylijohtaja kiistää piilottelun

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kiistää, että poliisi piilottelisi tahallaan pimeiden rikosten selvitystilastoja.

– On yleinen tapaa julkaista kokonaisselvitysprosentit, Paatero sanoo.

Poliisia on viime aikoina saneerattu, ja säästöjä pitäisi kertyä ainakin 25 miljoonaa euroa. Vuodenvaihteessa liikkuva poliisi lakkautettiin ja poliisilaitosten määrä pudotettiin 24:stä 11:een.

Käytännössä massarikokset ovat tyypillisesti sellainen rikoslaji, jonka tutkintaan säästön ensimmäisenä osuvat.

Paatero on huolestunut massarikosten kuten varkauksien tämänhetkisestä tutkinnan tasosta.

– Varmasti meidän johtoryhmässä tullaan tätä vakavasti pohtimaan.

Pimeiden juttujen selvitystilastot kiinnostavat poliisia, ja Paateron mukaan ne antavat todellisen kuvan rikostutkinnan tasosta. A-studion yhteydenoton jälkeen Poliisihallituksessa mietitään myös tämän tilaston julkaisemista kaikkien nähtäville.

Viime vuonna poliisin tietoon 850 000 rikosta

Poliisin jo nykyään kertomista luvuista selviää, että viime vuonna poliisi sai tietoonsa kaikkiaan 850 000 rikosta. Se selvitti niistä lähes 80 prosenttia. Selvitysprosentti on pyörinyt 70:n paremmalla puolella koko 2000-luvun.

Omaisuusrikokset ovat kuitenkin hankalia. Niitä on paljon ja niistä selviää yleensä vain reilu kolmasosa.

Henkirikosten selvittäminen on edelleen Suomessa korkealla tasolla.

Myös pahoinpitelyistä selviää lähes kahdeksan kymmenestä, kun tekijä ei ole epäselvä.

Lisää aiheesta maanantain A-studiossa 3.2. TV1 klo 21.