1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Linnut, lentäkää pohjoiseen – ja pakkasilla äkkiä takaisin

Viikonlopun kylmä sää ja lumisateet saattavat pysäyttää lintujen kevätmuuton. Osa linnuista saattaa jopa lähteä takaisin. Täällä talvehtineet tai tänne jäävät selviävät, jos ruokaa on riittävästi.

Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on pieni hyönteissyöjä, joka saattaa harvinaisena talvehtia Suomessa. Kuva: Micha Fager

Lintujen kevätmuutto on käynnistynyt tänä vuonna tavallista aikaisemmin, kertoo BirdLife Suomi. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että muutto saattaa joksikin aikaa pysähtyä kokonaan ja osa linnuista voi jopa palata takaisin lämpimimmille maille.

Muutos johtuu maan vallanneesta lumisateisesta ja kylmästä rintamasta .

BirdLifen mukaan lintujen tähän asti kestänyttä kevätmuuttoa aikaisti helmikuun lopulla vallinnut lauha eteläinen ja lounainen ilmavirtaus – näin keväisissä tunnelmissa ei oltu viime vuonna vielä edes maalis-huhtikuun vaihteessa.

Tänä vuonna jo helmikuussa tavattiin satoja töyhtöhyyppiä, vaikka laji tulee Suomeen tavallisesti vasta juuri ennen maaliskuun puoliväliä, järjestöstä kerrotaan.

Nyt Suomessa on kevään airueista nähty jo erilaisia hanhia, kiuruja, kyyhkyjä ja jopa muutamia kahlaajia ja rautiaisia.

Kunhan vaan ruokaa riittää

Koko talveksi Suomeen jääviä lintuja on melko vähän. Aronian erikoistutkija Andreas Lindén kertoo, että suurin osa Suomeen jäävistä talvehtijoista on siemensyöjiä. Lähes kaikki hyönteissyöjät muuttavat talveksi etelään.

– Sellaisia lintulajeja, joista suurin osa jää tänne on ehkä vain muutama kymmenen. Sen sijaan osittaismuuttajia on paljon, kertoo Lindén.

Osittaismuuttajia ovat sellaiset linnut, joista tyypillisesti suurin osa muuttaa talveksi pois, mutta osa jää Suomeen. Etelään muuttajissa on myös sellaisia lajeja, jotka muuttavat Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen, kuten etelässä talvella nähtävät urpiaiset ja tilhet.

Lindénin mukaan linnut kyllä pärjäävät kylmässäkin, jos niillä vain riittää ruokaa.

– Useimmiten linnuilla ei ole hätää niin kauan kuin ruokaa riittää. Höyhenpeite suojaa lintuja eli niillä on kuin untuvatakit koko ajan yllä. Ne voivat vapisemalla tuottaa tehokkaasti lämpöä.

On myös olemassa lintuja, jotka muuttavat pesinnän jälkeen pohjoiseen. Esimerkiksi harmaahaikarat saattavat muuttaa loppukesästä mm. Virosta Suomeen ja ne saattavat jopa jäädä talvehtimaan tänne.

– Harmaahaikarat saattavat tosin muuttaa kesken talven takaisin etelämmäksi, mikäli on pitkään todella kylmää.

Koskikarat elävät vuoden ympäri virtaavan veden äärellä. Ne syövät eläinravintoa, mm. toukkia ja pesivät Suomessa koko maassa, pääosin kuitenkin pohjoisessa. Koskikarat jäävät usein talvehtimaan eteläiseen Suomeen, mutta paikoille, joissa on avointa vettä, esimerkiksi koskien lähistölle. Kuva: Micha Fager

Lintulaudalla viihtyvät tanakat varpuslinnut

Tyypillisiä lintulaudoilla talvella nähtäviä lintuja ovat talitiainen, sinitiainen, viherpeippo, keltasirkku ja punatulkku. Näistäkin suurin osa lähtee talveksi etelään eli ne ovat osittaismuuttajia. Lindénin mukaan kyseisille linnuille on yhteistä se, että ne kuuluvat varpuslintuihin ja pystyvät syömään siemeniä.

– Vaikka ne ovat pieniä lintuja, niin ne ovat varpuslinnuiksi aika tanakoita, jos niitä vertaa pienempiin hyönteissyöjiin, kuten kerttuihin.

Andreas Lindén muistuttaa, että talvehtijoidenkin joukkoon mahtuu myös poikkeuksia – esimerkiksi Suomen pienin lintu hippiäinen. Hippiäisistä tosin ylivoimaisesti suurin osa muuttaa talveksi Suomesta etelään.

Ruoaksi talvehtivat yksilöt syövät esimerkiksi kaarnan raoista löytyviä hämähäkkejä. Myös peukaloinen on hyvin pieni hyönteissyöjä, joka saattaa harvinaisena talvehtia Suomessa.

Lindénin mukaan talveksi Suomeen jäävät linnut ottavat aina riskin. Tutkijoiden on tosin vaikea tietää, miten moni linnuista kuolee talvella ja miten moni on vain päättänyt lähteä kesken talven pois.

– Jos tulee pitkä kylmä jakso eli esimerkiksi on monta päivää -30 astetta, niin se on kova pala kaikille linnuille, myös punatulkuille ja talitinteille. Hippiäisille ja peukaloisille Euroopan laajuinen pitkä kylmä jakso voi kuitenkin olla kohtalokas ja niiden kanta voi romahtaa. Vaikka suurin osa niistä muuttaa.

–  Ne jäävät usein Keski-Eurooppaan. Jos siellä on pitkä kylmä jakso ja peukaloisia kuolee sen seurauksena, niin se näkyy keväällä Suomen pesinnässä.