Vantaalla puhutaan jo enemmän venäjää ja viroa kuin ruotsia

Sekä venäjänkielisiä että vironkielisiä on Vantaalla jo enemmän kuin ruotsinkielisiä. Ruotsin aseman takaa laki, mutta paine palveluiden tarjoamiseen venäjäksi ja viroksi kasvaa koko ajan. Se näkyy jo kaupungin rekrytoinnissa.

Kotimaa
Päiväkoti Matrjushkassa leikitään kahdella kielellä.
Päiväkoti Matrjushkassa leikitään kahdella kielellä.

Päiväkoti Matrjoshkassa venäjä vaihtuu suomeksi ketterästi leikin lomassa. Ryhmässä on 28 lasta; osa kaksikielisistä perheistä, osa venäjänkielisistä, jonkun kotona puhutaan suomen ja venäjän lisäksi viroa.

Henkilökunnasta osa puhuu sekä suomea että venäjää, osa vain suomea. Lapset oppivat nopeasti valitsemaan kielen juttukaverin mukaan. Tavoitteena on se, että esikouluun mennessä kaikilla on hallussaan jokseenkin tasavahvasti sekä suomi että venäjä.

Osa lapsista jatkaa aikanaan koulutielle Helsingin suomalais-venäläiseen kouluun, osa pitää äidinkieltä yllä vantaalaisissa luokkahuoneissa. Matrjoshkaa ja sen 21-paikkaista "sisarpäiväkotia" Teremokia johtava Jaana Teräväinen pitää kielten hallitsemista avaimena kaikkeen oppimiseen.

- Jos lähtee suomenkieliseen kouluun, on osattava suomea, tai vastaavasti äidinkielen on säästyttävä hyvänä, koska heikolla äidinkielentaidolla on vaikea oppia toista kieltä. Koulussa heille järjestetään ylläpito-opetusta ja he saavat valmistavaa esiopetusta, jos suomenkieli on huono. Kyllä mä olen sitä mieltä, että Vantaa on tässä pärjännyt hyvin.

Maahanmuutto näkyy päiväkodin porstuassa

Vantaalla kaksikielinen päivähoito on näillä näkymin turvattu. Vaikka kaupunki lopettaisikin palveluiden ostamisen, voidaan niiden tarjoamista jatkaa palvelusetelien turvin. Tavoitteena on se, että päivähoito ei maksa asiakkaalle sen enempää kuin kunnan itse tuottama palvelu.

Alunperin päiväkoti perustettiin, jotta suomenkieliset lapset oppisivat venäjää.

Matrjoshkan ja Teremokin hallinnollinen johtaja Jaana Teräväinen

Tulijoita kaksikieliseen päivähoitoon onkin välillä jonoksi asti; Vantaalla on äidinkielenään venäjää puhuvia jo enemmän kuin ruotsinkielisiä. Ohi ovat kirineet myös vironkieliset. Maahanmuutto on muuttanut myös kaksikielisen päivähoidon toimintaa, kuvailee Teräväinen.

- Alunperin meidän ensimmäinen päiväkotimme Teremok perustettiin 80-luvun lopulla, jotta suomenkieliset lapset oppisivat venäjää. Sitten pikkuhiljaa tuli kaksikielisiä lapsia ja nyt koko ajan enemmän maahanmuuttajaperheitä.

Maahanmuuttoperheiden kasvun myötä päiväkodille on väkisin valunut myös kotouttamistehtävää, vaikka se ei sille varsinaisesti kuulukaan.

- Etenkin alkusyksystä, kun tulee uusia perheitä, niin he tarvitsevat apua kaikenlaisten asioiden hoitamiseen. Täytyy kuitenkin sanoa, että venäjänkieliset auttavat kyllä todella paljon toisiaan ja heillä on tiivis yhteisö. Vantaan kaupunki myös nykyisin tiedottaa hyvin palveluistaan.

Kaupungin puhelimeen löytyy venäjänkielinen vastaaja

Vantaan puhelinneuvonnassa ja yhteispalvelupisteissä venäjän- ja vironkielisten määrän kasvuun onkin herätty hyvin. Venäjäntaitoisia työntekijöitä on rekrytoitu ja lisää on tarkoitus palkata, kertoo kuntapalveluiden johtaja Iiris Lehtonen.

Venäjänkieli on ihan kunkku juttu nyt just.

Kuntalaispalveluiden johtajan Iiris Lehtonen

- Kun tuolla kaupungilla kulkee, niin venäjää kuulee koko ajan, se on tulevaisuuden kieli. Esimerkiksi niiden, jotka kielivalintojaan pohtivat, kannattaa huomata, että venäjänkieli on ihan kunkku juttu nyt just.

Kielilaki takaa ruotsinkielisten palvelut ja tilastojen valossa näyttää siltä, että Vantaa on kaksikielinen kaupunki ainakin vuoteen 2040 asti. Silti kaupunki ei enää edellytä uusilta työntekijöiltään tosiasiallista ruotsintaitoa, myöntää Lehtonen.

- Virkamiehiltähän vaaditaan ruotsintaitoa, mutta meilläkin käytäntö on usein toinen. Nyt kaupungin 11 000 työntekijästä kuusi prosenttia on sellaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, mutta mitenkään ei voi tietää, onko joukossa niitä, jotka osaavat hyvin sekä venäjää että ruotsia. Ei se ole tarpeenkaan; meillä on paljon ruotsintaitoisia mutta venäjänkielisiä me tarvitaan!