BBC: Kuolleiden silmistä voi ehkä siirtää näköä sokeille

Ihmiskokeet voisivat alkaa kolmessa vuodessa.

Ulkomaat

Uuden tutkimuksen mukaan sokeat voisivat saada soluhoidolla näkökyvyn. Menestyksekkäissä rottakokeissa ihmissolut auttoivat täysin sokeita koe-eläimiä näkemään jonkin verran – ihmiskokeet voisivat alkaa kolmessa vuodessa.

Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun). Sokeille näkemisen toivoa antava tutkimus on julkaistu lääketieteellisessä Stem Cells Translational Medicinessä (siirryt toiseen palveluun).

– He voisivat tunnistaa teepannun ja kupin tehdäkseen kupillisen teetä. Heidän elämänlaatunsa paranisi selvästi, sanoo professori Astrid Limb.

Kantasolututkimuksen haasteena ovat olleet eettiset kysymykset, sillä ihmiskokeissa on käytetty alkion kantasoluja. Brittiläisen University College Londonin tutkijat käyttivät elinluovuttajien hermotukisoluja silmän takaosasta.

Aivokuvauksissa sokeilla rotilla palautui jopa puolet silmän ja aivon välisistä sähköisistä signaaleista. Luovutetuista soluista oli kemiallisesti muokattu sauvasoluja, joilla on kyky havaita valoa.

Brittitutkijoiden mukaan vastaavalla menetemällä hoidettu ihminen pystyisi näkemään esineitä, mutta todennäköisesti ei esimerkiksi lukemaan tai katsomaan televisiota.

Yksi suurimmista ongelmista voi olla hylkimisreaktio, jossa elimistö ei hyväksy luovutettuja soluja.

6 koehenkilön näkö parani geenihoidolla

Tammikuussa kerrottiin myös läpimurrosta silmän rappeumasairauden korioideremian hoidossa. Tiedelehti New Scientist (siirryt toiseen palveluun)kertoi perityvän taudin geenihoidosta, jolla sokeuden aiheutuminen voidaan estää ja jo sokeutuneiden näkökykyä palauttaa. Ihmiskokeessa on mukana vain kuusi potilasta, joista kuitenkin kaikki ovat kertoneet näkökykynsä parantuneen.

Yksi koehenkilöistä kertoo lehdelle voivansa nyt nähdä pelkän sumun sijaan esimerkiksi kasvoja.

– Heti seuraavana päivänä näin kännykän ja sanoin "voin lukea numerot"! En pystynyt näkemään merkkejä kännykässä viiteen vuoteen, sanoo Jonathan Wyatt.

Geenihoidosta toivotaan pitkällä tähtäimellä parannuskeinoa myös tuhansille vanhuuttaan sokeutuville. The Guardian (siirryt toiseen palveluun) -sanomalehden haastattelussa professori Hendrik Scholl kuitenkin huomauttaa, että tutkimustietojen perusteella koehenkilöiden sairaus on saattanut pysähtymisen sijaan vain hidastua.