Tutkijat jokseenkin varmoja: Aachenin katedraalin luuranko on Kaarle Suuri

Luututkimusten tuloksena piirtyi kuva pitkästä, ontuvasta miehestä, jollaiseksi myös aikalaishistorioitsija kuvasi 800-luvun Euroopan suurmiehen.

Ulkomaat
Aachenin tuomiokirkon sisällä on kultainen sarkofagi.
Oliver Berg / EPA

Sveitsiläiset ja saksalaiset tutkijat ovat ilmoittaneet 26-vuotisen urakan päätteeksi, että Aachenin tuomiokirkon kultaisen sarkofagin luuranko on mitä todennäköisimmin Kaarle Suuri. Läntisen Euroopan ensimmäisen keisarin sarkofagi avattiin tutkimuksia varten vähin äänin vuonna 1988, eikä tuloksista ole annettu väliaikaraportteja.

Ilmoituksen päivämäärä oli valittu tarkkaan: Kaarle Suuren kuolemasta tuli tällä viikolla kuluneeksi tasan 1 200 vuotta.

Tutkijat analysoivat sekä sarkofagin luut että katedraalissa erillisissä pyhäinjäännöslippaissa säilytetyt luiden osat. Yhteensä niitä on 94.

Tulosten mukaan vainaja oli 184-senttinen ja noin 78-kiloinen. Mitat vastaavat hyvin sitä, mitä Kaarle Suuresta tiedetään aikalaiskirjoitusten perusteella. Hän oli aikanaan erittäin pitkä mies, sillä 800-luvulla miehillä oli mittaa keskimäärin 169 senttiä.

Näyttöä löytyi myös sille historioitsija Einhardin kirjoitukselle, jonka mukaan Kaarle ontui: polvilumpiossa ja kantaluussa on vammoja. Kuolinsyyksi aikakirjoissa kerrotusta keuhkokuumeesta luulöydöt eivät kuitenkaan voineet todistaa.

Hallitsijat ja 1800-luvulta alkaen myös tutkijat ovat avanneet Kaarlen haudan useita kertoja. Samalla hänen luidensa kappaleita on otettu pyhäinjäänteiksi. Siihen nähden luuranko saatiin koottua varsin hyvin, kun osa kallostakin löytyi rintakuvan sisältä.