Kansallispuiston perustaminen Olvassuon alueelle kaatui viime kädessä siihen että vapaan metsästysoikeuden raja kulkee puistoalueen läpi. Kansallispuistojen perustamisen kannalta tuo raja on Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen raja.
Etelä-Suomessa kansallispuistoissa ei saa metsästää mutta Pohjois-Suomessa metsästyslain kahdeksannen pykälän mukaisella vapaan metsästysoikeuden alueella paikallisten metsästys kansallispuistoissa on sallittu. Olvassuon alueella Pudasjärvellä ja Puolangalla on vapaa metsästysoikeus mutta Utajärvellä ei. Tämän takia Olvassuolla ei pystytä järjestämään metsästystä kansallispuiston edellyttämällä tavalla. Ympäristöministeriön lähtökohta oli että eteenpäin viedään vain sellaisia kansallispuistohankkeita joilla on paikallinen hyväksyntä eli ns. sosiaalinen lupa.
- Varmaan juuri se, että tässä on nyt kahdet eri pelisäännöt vaikutti siihen, että tämä Olvassuon asia jäi jatkoselvittelyyn. Olvassuon osalta metsästyksen salliminen olisi edellyttänyt poikkeusta tästä metsästyksen kieltävästä perussäännöstä, mikä muuten on metsästyslain 8 pykälän ulkopuolella, arvioi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Eli Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen raja on siinä keskellä Olvassuota ?
Tässä Olvassuon tapauksessa tämä Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen raja konkretisoituu, koska toisessa osassa voi metsästää ja toisessa osassa ei. Tällä hetkellä tämä raja on erittäin jyrkkä.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka
- Siinä se menee se raja, kyllä kyllä. Tässä Olvassuon tapauksessa tämä Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen raja konkretisoituu, koska toisessa osassa voi metsästää ja toisessa osassa ei. Tällä hetkellä tämä raja on erittäin jyrkkä, linjaa Pokka.
Etelä-Suomen alueella metsästystä on luonnonsuojelualueilla rajoitettu ja näitä rajoituksia on tulossa jonkin verran lisääkin kun merkitsemättömiä alueita, Natura-alueita ja muita luonnonsuojelualueita, perustetaan.