Saukko on palannut Suomeen

Muutama vuosikymmen sitten sukupuuton partaalla ollut saukko on runsastunut koko maassa ja etenkin keskisen Suomen järvialueilla. Saukkoja arvioidaan olevan nyt koko maan alueella noin kaksi ja puoli tuhatta.

Kotimaa
Saukot matikanpyynnissä
Marko Junttila

Saukko on jo levinnyt sisävesiltä rannikoille, havainnot puuttuvat vain ulkosaaristosta. Saukon kannan kasvu on rauhoituksen ainsiota.

– Varmaan suurimmalle osalle on mukavaa saukkoa nähdä, mutta kalanviljelijät eivät siitä tykkää. Saukko aiheuttaa merkittäviä vahinkoja kalanviljeylaitoksille, ja vahinkoyksilöille on mahdollista hakea poikkeuslupaa, sanoo riistasuunnittelija Olli Kursula Keski-Suomen riistanhoitopiiristä.

Seisova vesi ei saukolle kelpaa, vaan elinympäristössä täytyy veden virratai.Liikkeelle saukot lähtevät illan pimetessä, ja päivät ne yleensä nukkuvat maakolossa.

– Saukkoa voi nähdä paikoissa, joissa virtaava vesi pysyy sulana läpi talven, joskus myös päiväsaikaan nyt kun kanta on runsastunut, Kursula kertoo.

– Saukko on yksineläjä. Urokset ovat täysin yksin, naaraat saattavat liikkua edellisvuotisten poikasten kanssa, hän jatkaa.

Kiima-aika Suomen saukoilla on kevättalvesta, ja lisääntyminen on harvaa.

– Poikaset tarvitsevat emoa yli vuoden, ja poikasia on verraten vähän. Pari poikasta joka toinen vuosi on normaali tahti, Kursula toteaa.

Saukko saattaa viihtyä pitkään samalla alueella, jos kalaa ja sammakoita riittää. Jos ei, eläin voi vaeltaa pitkiäkin matkoja parempien apajien toivossa.