Merimiesten työllisyystilanne kohentunut selvästi

Tonnistoveron uudistaminen ja sekamiehistöjen salliminen laivoilla ovat synnyttäneet jopa satoja uusia työpaikkoja kauppamerenkulkuun. Suomen lipun alle on rekisteröity muutosten ansiosta jo kymmeniä laivoja.

talous
YLE Antti Kolppo

Suomalainen merimies alkoi olla harveneva näky maailman merillä, kunnes pari vuotta sitten tapahtui selkeä käänne. Tonnistoveroa uudistettiin niin, että varustamoa ei veroteta tulojen, vaan aluksen koon mukaan.

Samaan aikaan työnantaja ja merenkulun ammattiliitot pääsivät sopuun siitä, että Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla sallitaan sekamiehistöt, eli miehistöstä puolet saa olla EU:n ulkopuolelta. Muutokset ovat tuoneet parin vuoden aikana jopa 400 uutta työpaikkaa merikarhuille.

– Näiden uudistuksen ansiosta uusia työpaikoja on syntynyt kaikkineen noin 700, kun lasketaan mukaan myös EU-alueen ulkopuoliset, kertoo Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting.

– On paljolti ammattiliittojen ansiota, että työllisyystilanne on kohentunut, kiittelee Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja Hans Ahlström.

Suomen lipun alle yhä enemmän aluksia

Varustamoyhdistyksen mukaan suomalaisen kauppamerenkulun työllisyystilanne heikkeni lähes kolme vuosikymmentä yhtäjaksoisesti. Tonnistovero rasitti varustamoyhtöiden taloutta, ja muualla Euroopassa valllalla ollut käytäntö sekamiehistöistä asetti suomalaisen merimiehen altavastaajaksi työmarkkinoilla. Se johti laivojen ulosliputukseen, pois Suomen rekisteristä.

– Suomi oli viimeinen EU-maa, joka siirtyi sekamiehistöihin, Ahlström kertoo.

Nyt virta on vero- ja työehtosopimusmuutosten ansiosta kääntynyt. Yhä useampi laiva siirtyy Suomen lipun alle. Parin vuoden aikana siniristilippua kantamaan on siirretty kolmisenkymmentä laivaa, joista 12 on uusia aluksia. Liikennettä Suomeen on tullut muun muassa Ruotsista. Ja kehityksen uskotaan jatkuvan.

– Tämän vuoden aikana, siis tammikuussa ja helmikuun alkupäivinä Suomeen on liputettu kolme alusta, Suomen Varustamot -yhdistyksen varatoimitusjohtaja Ahlström sanoo.

– Virta Suomen lipun alle tulee jatkumaan, mutta tänä vuonna sisäänliputettavien alusten määrä tuskin kohoaa kymmeniin, hän muistuttaa.

Väylämaksuleikkauksista täysi hyöty irti

Nyt työnantajat ja työntekijät jatkavat yhteisiä ponnisteluita alan työllisyyden turvaamiseksi. Yksi karikko merenkulun ammattien ulapalla on väylämaksu. Hallitus on sitoutunut leikkaamaan väylämaksua puolella ensi vuoden alusta alkaen. Tasoon eivät merenkulun ammattilaiset pyri vaikuttamaan, vaan sen kohdentamiseen.

Väylämaksun leikkaukset pyritään nyt yksissä tuumin kohdistamaan sellaisiin laivoihin, joilla työskentelee eniten suomalaisia merimiehiä. Tavoitteena on saada väylämaksun leikkauksen suurin hyöty kohdistettua parhaassa jääluokissa oleviin aluksiin, eli niihin laivoihin, joiden rakenteet ja moottorin tehot mahdollistavat niiden liikkumisen jäissä ilman murtajien apua.

– Tällä turvattaisiin olemassaolevia työpaikkoja, Ahlström tähdentää.

Varustamoyhdistyksestä kiitellään väylämaksujen leikkausta oikeansuuntaisena ratkaisuna. Yhdistyksen varatoimitusjohtaja Hans Ahlström muistuttaa, että alhaisemmat väylämaksut piristävät kauppavaihtoa, siis vientä ja tuontia. Se luo välillisesti työtä muillekin aloille kuin kauppamerenkulkuun.