Pikkalanlahden kuhakiistassa uusi käänne – RKTL ei näe merkkejä liikakalastuksesta

Vapaa-ajan kalastajat ovat varoittaneet liiallisen kalastuksen tyhjentävän Kirkkonummen tärkeät kuhavedet kaloista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen lausunnon mukaan huoleen ei ole aihetta ja kalastus voi jatkua nykyisellään. Kalaopas epäilee lausunnon perustuvan hatarille tiedoille.

Kotimaa
Kalaopas Ari Paataja pilkillä Pikkalanselällä.
Kalaopas Ari Paataja on varoittanut liikakalastuksen tyhjentävän Pikkalanlahden kaloista. Hän ei luota RKTL:n lausuntoon, jonka mukaan kalastus on sopivalla tasolla.Tuomas Keränen / Yle

Erityisesti kuhille tärkeän Pikkalanlahden kiistassa on kyse siitä, löytyykö kalaa ruokapöytään myös tulevaisuudessa.

”Pikkalanlahti on todennäköisesti tärkeä kuhan lisääntymisalue.” - RKTL

Vapaa-ajankalastajien väite on, että kaloja pyydetään liian paljon, liian pieninä ja suurin rohmu on ammattikalastus. Heidän mukaansa viimeinen niitti kuhille on ollut valtion tukema särkikalojen poistokalastus.

- 90-luvulla täällä oli huippusaaliit ja sen jälkeen on tasaisesti menty alaspäin. Tänä päivänä kuhaa on niin vähän, ettei sitä kannata lähteä kalastamaan, sanoo kirkkonummelainen vapaa-ajan kalastaja ja tunnettu kalastusopas Ari Paataja.

Kärjistynyt kiista käänsi tutkimuslaitoksen puoleen

Kiistaa on aiemmin keitetty muunmuassa Kirkkonummen Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), MTV:n 45 minuuttia ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) ja Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun).

- Tämä kuhasoppa on jatkunut niin pitkään, että halusimme siihen ihan tutkimuslaitoksen oman kannanoton. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laittoi nyt koko arvovaltansa peliin ja siellä on kyllä riittävä tietämys tästä tilanteesta, arvioi Uudenmaan Ely-keskuksen ryhmäpäällikkö Markku Marttinen.

”Käytettävissä olevien aineistojen perusteella ei voida päätellä, että Pikkalanlahden kuhakanta olisi vähentynyt.” - RKTL

Tutkimuslaitoksen uunituore lausunto sanoo, että Pikkalanlahden kalakatoväitteille ei löydy todisteita. Kuhakannat vaihtelevat luonnostaan ja laskua on havaittu yhtälailla muuallakin. Kalastuksen lisärajoituksille ei ole perusteita ainakaan vielä.

”Ei ole todennäköistä, että kalastuksella olisi vaikutettu uusien, kalastukseen rekrytoituvien kuhavuosiluokkien runsauteen.” - RKTL

Kalastusalue huojentui lausunnosta

Lausunto oli helpotus kalastusalueelle, joka päättää esimerkiksi rauhoitusalueista, kalojen alamitoista ja verkkojen tiheydestä.

- Ei tämä mikään suuri yllätys ole. Mutta kuitenkin aina kun saa tukea omille näkemyksille ja toimintatavoille, niin tietyllä tavalla olo on huojentunut, sanoo Kirkkonummi-Porkkala kalastusalueen puheenjohtaja Niklas Rönnberg.

”Jos kuhan kalastuskuolevuus Pikkalanlahdella on samalla tasolla kuin Saaristomerellä, nyt voimassa oleva solmuvälirajoitus ja alamitta ovat todennäköisesti sopivia.” - RKTL

ELY-keskus: vapaa-ajankalastajia kuunnellaan jatkossakin

RKTL:n lausuntoa käytetään päätöksenteon pohjana heti tuoreeltaan. ELY-keskukseen on juuri saapunut ammattikalastajan hakemus jatkaa isorysien käyttöä lahden parhaalla paikalla, kolmen kilometrin säteellä Siuntionjoen suusta.

Hakemuksen perusteena on valtion rahallisesti tukema särkikalojen poistokalastus. Sen tavoite on parantaa veden ja kalaston tilaa sekä tuoda aliarvostettuja kalalajeja takaisin hyötykäyttöön – jopa kuluttajien lautasille. Ammattikalastajan ei kannata hommaan ryhtyä, ellei lahnojen ja särkien mukana nouse myös arvokkaampia kaloja, kuten kuhia.

”Lahnakannan harventamisesta ei ole nähtävissä haittoja, mutta hyötyjä voi parhaassa tapauksessa tulla useitakin.” - RKTL

Tutkimuslaitos kannattaa poistokalastuksen jatkoa Pikkalanlahdella nykyisellään. Kalastusalue ehdottaa, että isorysien määrää vähennettäisiin viidestä neljään jokisuun liepeillä. Silti ELY-keskus voi päätyä jopa lupien katkaisemiseen.

- Meidän pitää perustaa päätös myös sosiaaliseen kestävyyteen. Emme voi pohtia pelkästään ekologista puolta. Jos vastustus on kiivasta ja laajaa, ei ole kyllä mahdollisuuksia myöntää lupaa enää kovinkaan moneen isorysään, jos lainkaan. Mutta tämä on vielä harkittava tarkasti, sanoo ryhmäpäällikkö Marttinen.

ELY-keskus lähettää rysähakemuksen seuraavaksi Kirkkonummen kuntaan kuulutettuna lausuntoja varten.

”Poistokalastuksen aiheuttama muutos kalastossa ei jää pysyväksi, vaan särkikalat runsastuvat uudelleen, jos kalastus loppuu.” - RKTL

Kalastusopas epäilee RKTL:n tietoja vähäisiksi

Kalastusopas ei ole vakuuttunut siitä, että lausunnon takana olisi riittävästi tietoa. Lausunnossa esitetään tietoja vain laajalta alueelta, joka jatkuu idässä aina Helsingin Vanhankaupunginlahdelle saakka.

- Valitettavasti lausunto ei tuonut mitään uutta tähän asiaan. Se oli aika hampaaton, sanoo Paataja.

”Pelkästään Pikkalanlahdessa pitäytyvä kuhakannan ja –saaliiden tarkastelu on liian suppea, koska se jättää huomiotta kuhayksilöiden huomattavasti laajemmat liikkumisalueet.” - RKTL

Paatajan pää ei käänny, vaikka RKTL vakuuttaa johtopäätösten taustalla olevan myös tarkempia ammattikalastajien saalistietoja. Näitä ei voi julkaista yksityisyyden suojan takia.

Erityisen epäluotettavina Paataja pitää RKTL:n lausuntoja poistokalastuksen vaikutuksista, koska tutkimuslaitos on ollut itse ideoimassa poistokalastusta.

- Se on vähän sama, kuin jos Volvo-kauppiaalta kysyttäisiin, onko Volvo hyvä taksiauto.

Paatajan mielestä olisi parempi, jos ELY-keskus tekisi johtopäätökset itse parhaan mahdollisen asiantuntijatiedon pohjalta.

”Tietoa rannikon kalakannannoista ja niiden runsauteen vaikuttavista tekijöistä on riittävästi, jotta lupia kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen voidaan jatkossakin myöntää.” - RKTL

Kalaopas ja virkamies toivovat harvempia verkkoja

Sekä Paatajan että Marttisen mielestä Pikkalanlahdella olisi syytä kasvattaa verkkojen silmäkokoja ja kalojen alamittaa entisestään. Samaan suuntaan osoittaa myös Helsingin yliopiston professorin Hannu Lehtosen vuoden takainen lausunto. Pikkalanlahdella alamitta ja silmäkoot ovat jo nyt lain vaatimuksia korkeammat.

Paataja toivoo lisäksi vapaa-ajan kalastajille ja ammattikalastajille samoja sääntöjä.

RKTL ennustaa paranevia kuhasaaliita

Tuoreen lausunnon pätevyydestä on luvassa vihiä jo lähivuosina. Ainakin eri osapuolten välissä tasapainotteleva virkamies Marttinen toivoo, että ennusteet pitävät kutinsa.

- Tutkimuslaitoksen lausunnossa todettiin, että 2010 oli runsas vuosiluokka kuhalla, joka pitäisi alkaa näkymään ensi kesästä alkaen. Toivottavasti se nyt sitten näkyy niin, että kuhakanta alkaa runsastumaan siellä.

”Ensimmäisiä yksilöita alettaneen Pikkalanlahdellakin saada saaliiksi vuoden 2014 aikana ja vuosiluokka lienee kalastuksen kohteena runsaimmillaan vuonna 2015 tai 2016.” - RKTL

Kalaa on, mutta missä ja kenen pyydyksissä?

Pikkalanlahdella on kyse paitsi kalojen määrästä, myös siitä, päätyvätkö ne kalaoppaiden asiakkaiden vieheisiin, vapaa-ajan kalastajien omille lautasille, vai ammattikalastajan kautta kaupan kalatiskille.

”Optimaalinen kalastorakenne ammattikalastajalle on erilainen kuin kalastusoppaalle. Kalastusoppaille on kannattavinta, jos alueella on mahdollisimman paljon isoja petokaloja – tällainen tilanne on vesissä, joissa kalastusta on vain vähän.”

Kun pilkimme Paatajan kanssa Pikkalanselän rannassa, selältä ajaa paikalle vanhempi herrasmies henkilöautollaan. Hän kertoo meheviä kalajuttuja menneiltä vuosilta ja kertoo lopettaneensa kalastuksen kalojen vähyyteen. Kysyn, mihin kalat ovat menneet.

- Ne on tuolla marketissa kalatiskillä, naurahtaa kalamies.

”Kuhan kalastettavuuteen vaikuttanee ilmiö, joka on havaittu pitkin rannikkoa 2000-luvulla. -- Saaliit vanhoilla pyyntipaikoilla voivat olla vähäisiä, mutta parven osuessa kohdalle hyvinkin suuria.” - RKTL

Jutussa esiintyvät lainaukset ovat RKTL:n lausunnosta, jonka voit lukea kokonaisuudessaan [täältä](http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/RKTL (siirryt toiseen palveluun)pikkalanlahti_lausunto_2014.pdf)._