Suuret puolueet kannattavat puolustusrahojen korotusta

Puolustusvoimien määrärahojen korotus vuoden 2015 jälkeen näyttää saavan tukea suurimmilta puolueilta. Vain vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat korotuksia ehdottaen säästökeinoiksi muun muassa varuskuntien karsimista.

Kotimaa
Panssarivaunu
Puolustusvoimat hankkii sata käytettyä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua Hollannista.Puolustusvoimat

Ylen A-studio kysyi kaikilta puolueilta, pitäisikö puolustusvoimien rahoitusta kasvattaa vuoden 2015 jälkeen. Valtaosa puolueista olisi valmis viemään puolustusvoimien esillä pitämän tavoitteen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Puolustushallinnossa laaditun arvion mukaan puolustusvoimat tarvitsee vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa lisää rahoitusta ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa. Tämän päälle tulisivat indeksikorotukset.

Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen toteaa A-studiolle, että puolustuspoliittisessa selonteossa esitetty korotustarve on vähimmäisvaatimus.

– Tämä on taso, jolla puolustuskyky voidaan pitää edes tyydyttävällä tasolla. Lisärahoitus on tarpeen erityisesti puolustusmateriaalin hankkimiseksi, hän sanoo.

Kanerva: Maata ei puolusteta nykyrahoilla

Sopivaa rahoitustasoa on pohdittu syksystä lähtien selvitystyöryhmässä, jossa istuvat kaikkien puolueiden edustajat. Työryhmällä on ollut käytössään puolustushallinnon salassa pidettäviä laskelmia, joissa on arvioitu, miten leikkaukset vaikuttaisivat puolustusvoimien toimintakykyyn.

Pidämme puolustusvoimien esittämää tasoa vähimmäisvaatimuksena

Jussi Niinistö

Ryhmää johtaa kokoomuksen Ilkka Kanerva. Hänen mukaansa puolustusvoimien laskelmat osoittavat, ettei nykyinen rahoitustaso riitä maanpuolustukseen. Ilman korotuksia joudutaan tinkimään puolustuksen perusasioista.

– Yksi vaihtoehto on todeta, että koko maata ei puolusteta. Toinen vaihtoehto on, että luovutaan yleisestä asevelvollisuudesta tai kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumisesta. Tai sitten luovutaan elintärkeiksi koetuista materiaalihankinnoista, Kanerva muotoilee.

Kanerva toteaa, että kokoomus on valmis viemään puolustushallinnon toivomat miljoonat seuraavan hallituksen ohjelmaan.

– Oma käsitykseni on, että noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta pitäisi pystyä turvaamaan maanpuolustukseen. Se on hyvin lähellä sitä, mitä puolustusvoimat on itse esittänyt, hän sanoo.

Oppositio tukee puolustusvoimien korotusesityksiä

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö toteaa myös perussuomalaisten kannattavan määrärahojen korotusta vähintään puolustushallinnon laskelmien mukaisesti. Niinistö viittaa erityisesti siihen, että puolustusvoimien rahoitusta on vähennetty tuntuvasti kuluvalla hallituskaudella.

Tämä on taso, jolla puolustuskyky voidaan pitää edes tyydyttävällä tasolla.

Ari Puheloinen

– Pidämme puolustusvoimien esittämää tasoa vähimmäisvaatimuksena. Nosto merkitsisi sitä, että vain puolet Kataisen tällä vaalikaudella tehdyistä leikkauksista pystyttäisiin palauttamaan. Itse katson, että puolustusmäärärahat pitäisi palauttaa vuoden 2011 tasolle, Niinistö sanoo.

Keskustan Seppo Kääriäinen on samoilla linjoilla Niinistön kanssa.

– Keskusta on puolustusvoimien esittämän korotuksen kannalla. Enemmänkin varmaan tarvittaisiin, mutta se on realistinen tavoite, hän sanoo.

Sosiaalidemokraattien riveissä on erilaisia näkemyksiä. Selvitysryhmässä istuva Johannes Koskinen kuitenkin toteaa, että puolue kannattaa korotuksia, mutta ei naulaa niitä armeijan tavoitetasoon.

– Varmasti jonkinlaista korotusta tarvitaan, mutta ovatko nämä 50 ja 150 miljoonaa jämptisti oikeat, siihen ei ole vielä edellytyksiä ottaa kantaa.

Säästökuurin jatkuessa tulee hallinnonalan itse priorisoida toimintoja niin, etteivät keskeiset tehtävät vaarannu.

Pekka Haavisto

Myös RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander ja kristillisdemokraattien Sari Palm kertovat, että puolueet kannattavat määrärahojen nostoa.

– Puolustusmäärärahojen osalta pohja on nähty. Täytyy olla valmiutta uskottavaan varautumiseen eli rahoituksen lisääminen riittävän kansallisen puolustuskyvyn takaamiseksi on tulevaisuudessa realismia, muotoilee Palm.

Haavisto: Lyhyempi intti ja vähemmän varuskuntia

Puolustusmäärärahoista ei kuitenkaan päätetä täydessä konsensuksessa. Vihreät ja vasemmistoliitto katsovat, että puolustushallinnon on pystyttävä säästämään myös vuoden 2015 jälkeen.

– Säästökuurin jatkuessa tulee hallinnonalan itse priorisoida toimintoja niin, etteivät keskeiset tehtävät vaarannu, toteaa kehitysministeri Pekka Haavisto.

Haavisto esittää säästökeinoiksi asepalveluksen remonttia ja varuskuntien vähennyksiä.

– Rakenteellisten uudistusten joukossa tulee tarkastella myös tiiviimpää, laadukkaampaa ja valikoivampaa tai räätälöidympää asepalvelusta sekä varuskuntaverkoston karsimista. Puolustusvoimien tehtävänä on puolustaa koko maata, ei kaikkia kasarmeja, hän toteaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie hakisi säästöjä samoin keinoin kuin Haavisto.

– Pitää arvioida järjestelmää, jossa varuskuntia on joka puolella maata ja varusmiespalvelusaika on pitkä. Olen esittänyt monta kertaa, että lähdettäisiin lyhentämään varusmiespalvelusaikaa, hän sanoo.

Lapintie katsoo, että puolustusvoimat on ohjannut koko puolustusmäärärahoista käytävää keskustelua. Hänen mukaansa selvitysryhmä on nojannut työssään lähinnä puolustusvoimien tekemiin laskelmiin.

– Suurin uhka Suomelle ei ole sotilaallinen hyökkäys. Tästä syystä ulkoministeriöllä olisi pitänyt olla vahvempi rooli valmistelussa. Nyt työ tehdään vain siitä näkökulmasta, mikä olisi puolustusvoimien toivelista ja lähdetään sitä rahoittamaan, hän sanoo.

Ilkka Kanervan vetämä selvitystyöryhmä esittelee tähänastista työtään eduskunnan seminaarissa torstaina, ja muotoilee raporttinsa kesän jälkeen. Valtiopäivien avajaisissa puhunut presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota selvitysryhmän työhön.

– Ryhmän näkemys eri resurssitasojen vaikutuksesta puolustukseen tulee olemaan erityisen tärkeää, hän totesi puheessaan.