1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Runoilijan työ ottaa aikaa - joskus kävelemistä ja joskus istumista

Helmikuun 5. päivänä vietetään Runebergin päivää, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivän kunniaksi.

Vilja-Tuulia Huotarinen ja Kuisma Korhonen.
Vilja-Tuulia Huotarinen ja Kuisma Korhonen aamu-tv:n Runebergin päivän vieraina.

Suomalaisen nykyrunoilijan elämä käy työnteosta.

- Se on sanojen ja maailman rakastamista, ajatusten saattamista valmiiksi, joka ottaa aikaa ja joskus kävelemistä ja istumista, Vilja-Tuulia Huotarinen kuvailee.

Helmikuun 5. päivänä juhlistetaan Suomen kansallisrunoilijaa Johan Ludvig Runebergiä. Runebergin torttujen lisäksi ajatuksissa on kirjailijan ja runoilijan työ. Porvoossa jaetaan päivällä Runeberg-kirjallisuuspalkinto.

Kirjoittajalla pitää olla halu tekemiseen

Kirjoittajaa ajaa halu tekemiseen. Huotarinen sanoo, että useinkaan ei tule vastaan stereotypioita runoilijan viettämästä taiteilijaelämästä. Eniten kysytään miten runo syntyy.

- Ajatellaan, että runo syntyy kerrasta, mutta yleensä saman runon parissa ollaan pidempään.

Vilja-Tuulia Huotarinen sanoo, että runoilijaksi kasvetaan lukemalla paljon, sekä uutta että vanhaa ja kotimaista ja ulkomaista.

- Ennen kaikkea on tärkeää yrittää löytää omaa rytmiään. Uskon, että kirjoittajan rytmi on hänen oman hengityksensä rytmi, oman olemisensa rytmi.

Uskon, että kirjoittajan rytmi on hänen oman hengityksensä rytmi, oman olemisensa rytmi.

Vilja-Tuulia Huotarinen

Runokirjoja "on demand"

Kirjallisuuskriitikko Kuisma Korhosen mukaan runolla vaikuttaa menevän hyvin Suomessa, vaikka myyntiluvut eivät ole suuria.

- Runoudella on ollut pitkä noususuhdanne. Vuosi vuodelta tuntuu, että runokokoelmia julkaistaan yhä enemmän, Kuisma Korhonen sanoo.

Runoudelle on löytynyt myös uudenlaisia kustantamisen tapoja. Korhonen sanoo, että internet on tärkeä levittämisen väline. Lisäksi löytyy print on demand –periaatteella toimivia kustantamoita, jotka painavat kirjaa sitä mukaan kuin sitä myydään.