Kielivaikeuksiin törmätään terveydenhuollossa päivittäin

Äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea puhuvia potilaiden palveleminen sosiaali- ja terveystoimessa vie tulkkauksen vuoksi tavallista enemmän aikaa. Ymmärretyksi tuleminen on kuitenkin tärkeää, sillä väärinkäsitykset voivat aiheuttaa hoitovirheen riskin tai vähintäänkin hukata resursseja turhiin käynteihin.

Kotimaa
Kemin terveyskeskuksen osastonhoitaja Hilkka Timonen.
Antti Heikinmatti / Yle

Sosiaali- ja terveydenhuollossa törmätään kielimuuriin lähes päivittäin erikielisten potilaiden hoidossa. Suuria ongelmia kieli- tai kulttuurieroista ei kuitenkaan aiheudu.

Kemin terveyskeskuksen osastonhoitaja Hilkka Timonen kerto, että useimmiten terveydenhuollossa törmätään siihen, että yhteistä kieltä potilaan kanssa ei löydy.

– Tämä on vastaanottotoiminnassa oikeastaan päivittäistä. Tosin ongelma ei ole suuri, sillä tulkkipalveluja on hyvin saatavissa ja useimmiten potilas ymmärtää kuitenkin ainakin jonkin verran esimerkiksi englantia, Timonen kuvailee.

Hänen mukaansa hankalin tilanne on silloin, kun potilaalla ja vastaanottohenkilöllä ei ole mitään yhteistä kieltä.

– Toisinaan menee paljon aikaa sen selvittämiseen, minkä kielen tulkkia tässä tarvitaan. Tässä onneksi pystytään käyttämään kaupungin pakolaistyön henkilöiden osaamista avuksi, Timonen kiittelee.

"Kulttuurisia törmäyksiä tapahtuu harvoin"

Terveyskeskusavustaja Hannele Luukisen mukaan täydelliset lukkotilanteet ovat varsin harvinaisia. Kieliongelmissa helpottaa usein sekin, että potilaan mukana on monesti saattaja.

Toisinaan menee paljon aikaa sen selvittämiseen, minkä kielen tulkkia tässä tarvitaan.

Hilkka Timonen

– Jompi kumpi heistä yleensä ymmärtää sen verran englantia, että asiat saadaan järjestymään. Ajanvarauksella vastaanotolle tulevien potilaiden kohdalla olemme pystyneet varaamaan tulkkipalvelut jo etukäteen ja toisinaan jopa niin, että tulkki saadaan paikalle, kertoo jonojen purussa työskentelevä Luukinen.

Hoitotyötä hankaloittaviin kulttuurisiin yhteentörmäyksiin Timonen tai Luukinen eivät kerro törmäävänsä työssään kovinkaan usein.

– En muista suoraan yhtään tapausta, jossa esimerkiksi vastaanotolle tullut henkilö olisi halunnut vaihtaa lääkäriä tämän sukupuolen takia. Yleensä näihin ristiriitatilanteisiin on pystytty varautumaan etukäteen, Timonen sanoo.

– Päivystysvastaanotoilla tilanne voi olla toisenlainen, muistuttaa Timonen.

"Moninkertainen palvelu tulisi tulkkausta kalliimmaksi"

Kemin sosiaalitoimessa pakolaistyötä lukuunottamatta kieli- tai kulttuuriongelmiin on törmätty harvemmin. Sosiaalijohtaja Arto Alajärvi arvioi, että tulkkausta vaativia asiakkaita käy sosiaalitoimessa viikottain, mutta ei päivittäin.

– Erikielisten asiakkaiden palvelemiseen kuluvaa lisäresurssia ei ole laskettu, mutta totta kai tulkin käyttäminen vie aikaa. Asiakastapaamisessa kaikki on silloin sanottava kahteen kertaan, Alajärvi sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että ymmärretyksi tuleminen - molemmin puolin - on paitsi oikeus, myös tärkeää palvelun toimivuuden kannalta.

– Tulkkipalvelujen käyttö maksaa rahaa, mutta jos asiakas ei tule ymmärretyksi ja joutuu käyttämään palvelua enemmän kuin olisi tarpeen, se tulee vielä kalliimmaksi, Alajärvi sanoo.