Harva on vaihtanut terveyskeskusta – mahdollisuus pitää silti yksiköt varpaillaan

Terveyskeskusta on vaihtanut Keski-Pohjanmaalla vain kymmenkunta asiakasta sen jälkeen, kun laaja valinnanvapaus kiireettömän hoidon valinnassa astui voimaan vuodenvaihteessa. Vaihdot on tehty käytännöllisyyssyistä eikä liikenteen uskota suuremmin lisääntyvän. Terveyskeskuksissa tilannetta kuitenkin seurataan, sillä myös palvelun laatu ja saatavuus voivat saada asiakkaan kääntymään toisen keskuksen puoleen.

terveys
Terveyskeskuksen ilmoittautumispiste.
YLE / Kia-Frega Prepula

Jo vuoden 2011 toukokuussa asiakkaat saivat mahdollisuuden vaihtaa terveysasemaa keskuksen sisällä. Vuoden 2014 alussa oikeus laajeni niin, että asiakas voi valita terveyskeskuksensa mistä päin Manner-Suomea tahansa. Oikeus ei koske koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoa, pitkäaikaista laitoshoitoa tai kotisairaanhoitoa.

Terveysasemalta saadaan kaikki sen palvelut, esimerkiksi hammashoitoa ei siis voi hakea toisesta paikasta. Vaihdosta ilmoitetaan sekä entiseen että uuteen yksikköön riittävän hyvissä ajoin. Vaihdon voi tehdä korkeintaan vuoden välein.

Keski-Pohjanmaalla vaihtoja on tehty kymmenkunta. Niissä liikkua on perusteltu esimerkiksi työssäkäyntialueella, eikä vaihto välttämättä kerro tyytymättömyydestä palveluihin, sanoo terveyspalvelujohtaja Ilkka Luoma Kokkolasta.

Hän uskoo, että kaikki eivät ole vielä välttämättä tietoisia oikeudestaan. Hän ei kuitenkaan usko liikenteen suuresti lisääntyvän, vaikka tieto leviääkin.

– Pääsääntöisesti terveyskeskus kuitenkin katsotaan lähipalveluksi, joten kynnys vaihtaa keskusta kovin kauaksi asuinpaikastaan on varmasti aika korkea, pohtii Luoma.

Laatua tarkkaillaan ja tilannetta seurataan

Lakimuutos lisää kuitenkin paineita huolehtia terveyspalvelujen laadusta, sillä periaatteessa potilas voi äänestää jaloillaan.

– Luonnollisesti terveyspalvelujen laatu ja saatavuus ovat niitä seikkoja, jotka joko lisäävät tai vähentävät halua terveyskeskusten vaihtoon. Näen positiiviseksi, että valinnanvapaus pitää julkisia organisaatioita tietyllä tavalla varpaillaan ja ohjaa terveellä tavalla arvioimaan palvelujen laatua ja saatavuutta, summaa terveyspalvelujohtaja Ilkka Luoma.

Valinnanvapaus pitää julkisia organisaatioita tietyllä tavalla varpaillaan ja ohjaa terveellä tavalla arvioimaan palvelujen laatua ja saatavuutta

Terveyspalvelujohtaja Ilkka Luoma

Esimerkiksi Kokkolassa terveyskeskus seuraa aktiivisesti hoitojonoja ja asiakaspalautetta. Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että lakisääteisiä palveluja verovaroilla tuottavat yksikkö ei voi suunnitella toimintaa pelkästään asiakkaan mukavuuden näkökulmasta:

– Pitää aidosti ajatella, mihin veroraha käytetään. Ei ainoastaan asiakkaan näkökulmasta palvelun saatavuutta ja mukavuutta vaan myös sitä, kuinka vaikuttavia palvelut ovat. Että veronmaksajan raha käytettäisiin ensi sijassa sellaisiin palveluihin, joilla saataisiin mahdollisimman paljon terveyshyötyä aikaiseksi, pohtii Ilkka Luoma.