Talvivaaralla jälleen uhkasakon vaara

Kainuun ELY-keskus on kehottanut Talvivaaran kaivosta järjestämään varotilavuutta uuden jätevesivuodon varalle sakon uhalla. Yhtiö ei ole kyennyt tyhjentämään kipsisakka-altaita määräajassa, koska laiton metallitehtaan jäteveden ajaminen kaivosmonttuun on hidastanut kipsisakka-altaiden tyhjennystä.

Kotimaa
Talvivaaran kipsisakka-altaita, taustalla uraanilaitos
Heikki Rönty / Yle

Talvivaaran on järjestettävä varotilavuutta Kortelammen patoaltaalle uuden jätevesivuodon varalta.

Kaivosyhtiön mahdollisesti vaurioituneissa kipsisakka-altaissa 5 ja 6 on 1,15 miljoonaa kuutiota nestettä, vaikka varotilavuutta Kortelammen altaalla on vain 571 000 kuutiometriä.

Yhtiö on saanut jo kahdesti lisäaikaa altaiden tyhjentämiseen. Alunperin altaiden piti olla tyhjänä jo lokakuussa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto perusteli määräystä toissavuoden allasvuodon vesien kulkureitillä, joka kulki altaiden ali mahdollisesti vaurioittaen altaiden pohjarakenteita.

Muutetun ympäristölupamääräyksen mukaan varotilavuutta piti järjestää riittävästi tammikuun loppuun mennessä.

Vuodenvaihteessa Talvivaara aloitti metallitehtaan jäteveden, niin sanotun raffinaatin, sekä tuotantoliuoksen ajamisen kaivokseen helpottakseen vaikeaa vesitilannetta tuotantokentällä. Raffinaatin ajoa jatkettiin myös tammikuun lopussa. Kainuun ELY on todennut järjestelyn ympäristöluvan vastaiseksi.

Talvivaaran mukaan putkistojärjestelyt raffinaatin purkamisessa ovat osittain samoja kuin kipsisakka-altaan tyhjennysputket. ELY-keskukselle antaman selityksen mukaan raffinaatin ajaminen kaivosmonttuun on hidastanut kipsisakka-altaiden tyhjennystä.

Kehotuksessa Kainuun ELY-keskus toteaa, että varotilavuutta on saatava järjestettyä riittävästi maaliskuun loppuun mennessä. Muutoin ELY-keskus määrätä asian laitettavaksi kuntoon. ELY-keskus voi tehostaa määräystä uhkasakolla.

Talvivaara: vuotoriski on pienetynyt

Talvivaaran viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissisen mukaan Talvivaara keskittyy tällä hetkellä nimenomaan Kortelammen patoaltaan tyhjentämiseen.

- Varotilavuutta on sinne saatava paitsi näille kipsisakka-altaiden vesille, myös kevättulvien varalle. Alueelle tulee valuntana vettä aika paljon, vaikka valuma-aluetta onkin saatu supistettua merkittävästi. Nyt käsillä olevia ongelmia pahensi oleellisesti ylimääräinen sade- ja sulamisjakso viime vuoden lopulla.

Uutta vuotoriskiä Nissinen pitää pienempänä kuin aiemmin.

- 5 ja 6 altaat on luodattu, eikä niissä ole havaittu muutoksia pohjarakenteen muodossa. Lisäksi altaiden nestettä neutraloitiin viime vuonna ja netsteen koostumus on paljon parempi kuin vuotta aiemmin.

ELY: "Uhkasakko ei ole ongelmanratkaisukeino"

Hallintopakkokeinojen käyttäminen Talvivaaran ongelmien ratkaisussa puhuttaa sekä kansalaisia että viranomaisia.

Esimerkiksi ympäristöministeri Ville Niinistö kritisoi Ylen haastattelussa Kainuun ELY-keskusta hallintopakon vähäisestä käyttämisestä.

Hallintopakolla ei ratkaista ongelmia nopeasti, vaan se liittyy valvontatoimien tehostamiseen, sanoo Kainuun ELY-keskuksen yksikön päällikkö Sari Myllyoja.

– Talvivaaran tapauksessa on ollut paljon erilaisia yksittäisiä ongelmia, joista olemme tehneet kehotuksia ja huomautuksia. Niihin on löytynyt ratkaisu, jonka takia ne eivät ole johtaneet hallintopakkoon.

Ongelmia on ollut esimerkiksi hajun, pölyn, melun ja jäteveden kanssa. Näitä ei ole yhdistetty kokonaisuudeksi.

– Ongelmat ovat muodostuneet vaiheittain, joten sen takia ne on käsitelty yksittäisinä tapauksina.

Hallintopakon käyttö ei ole nopea prosessi akuuteissa tilanteissa. Kaikista päätöksistä voi osalliset valittaa ja se tie vie aikaa.

– Se vie usein kuukausia ja useimmiten vuosia. Tämä ei käy kädenkäänteessä, eikä ole ratkaisu olemassaoleviin ongelmiin. Hallintopakko on valvonnan tehostamiskeino, sanoo Myllyoja.