Kunnille tulee kiire palkata kuraattoreita ja psykologeja

Lakiuudistus tuo lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin psykologi- ja kuraattoripalvelut. Oppilaan on päästävä auttajan puheille seitsemän arkipäivän kuluessa. Laki astuu voimaan syksyllä.

Kotimaa
Nuoria
Adam Bellgrau / Yle

Kunnilla on täysi työ löytää riittävästi kuraattoreja ja psykologeja syksyyn mennessä. Pelkästään psykologeja tarvittaisiin koko maahan jopa 300 lisää. Tämä voi johtaa siihen, että kunnat kilpailevat keskenään ammattilaisista.

– Kyllä pelkään vahvasti, että näin käy, koska näin on ollut jo nyt psykologien osalta, toteaa Pieksämäen sivistysjohtaja Kari Koistinen.

Käytännössä oppilaan tai opiskeljian on päästävä keskustelemaan psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemän päivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana päivänä. Uudistuksen myötä kuntien on huolehdittava myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten psykososiaalisista palveluista.

Tällä hetkellä osa oppilaitoksista on järjestänyt palvelut itse tai niitä ei pahimmassa tapauksessa ole ollut. Ne kuraattorit, jotka nyt työskentelevät oppilaitoksissa, saattavat jatkossa olla kunnan palkkalistoilla. Eri kunnissa pohditaan parhaillaan, miten palvelut järjestetään.

Uudistukseen varattu 26 miljoonaa euroa

Koko Suomessa oppilas- ja opiskelijahuoltolain kustannuksiin on varattu 26 miljoonaa euroa. Puolet rahasta tulee kunnilta, puolet valtiolta. Summaa on kuntakentällä kritisoitu liian pieneksi. Myös Pieksämäellä uskotaan, että uudistus nielee suunniteltua enemmän rahaa. Vaikka on vielä auki, miten monta kuraattoria tai psykologia kaupunki palkkaa, se on selvää, että lasten murheiden huomaaminen riittävän varhain ei ole kiinni vain kuraattoreiden määrästä.

– Näen tämän enemmän työtapakysymyksenä. Meillä ideana elämänkaarikylässä on, että yhdistämme kaikkien toimijoiden resurssit ja panostamme näin enemmän jokaiseen lapseen ja nuoreen. Meillä on silloin moniammattilaisia samassa yhteisössä tekemässä tätä työtä, sanoo Koistinen.

Pieksämäellä on alkanut elämänkaarihanke, jonka syliin on perustettu myös oppilashuoltolain uudistuksen toteuttamista pohtiva työryhmä. Elämänkaarihankkeen ajatus on, että kouluja ja oppilaitoksia sekä niiden henkiökuntaa kootaan yhteen niin hallinnollisesti kuin fyysisesti. Myös esimerkiksi kuraattorit voisivat jatkossa toimia useammassa koulussa tai oppilaitoksessa.

– Lakiuudistus on myönteinen asia ja lain henki on, että resurssia saadaan lisää. Meillä Pieksämäellä on tehty pitkään töitä lasten ja nuorten parissa. Nivelkohdat, kun siirrytään koulusta toiseen ovat tärkeitä, mutta viimeinen kohta, missä nuoresta voi ottaa koppia, on juuri toisella asteella. Silloin voi vielä auttaa, jos myös huoltajat saadaan työhön mukaan, toteaa kuraattori Heli Hollari Etelä-Savon ammattiopistosta Pieksämäeltä.

Hollari pitää tärkeänä, että kuraattori on koulussa tai oppilaitoksessa tavoitettavissa. Näin kuraattori on lähellä autettavansa arkea.

– Nuorilla on monenlaisia ongelmia. Päihteidenkäyttöä, mielenterveyden ongelmia, arjen hallinnan ongelmia. Pelaaminen on monelle hankala asia, valvotaan yöt eikä jakseta aamulla tulla kouluun, kertoo Hollari.