Tunteet nousevat, kun kieltä aletaan uudistamaan

Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka osasi odottaa tunteikkaita reaktioita alkaa tekemään -ilmaisun hyväksymisestä.

Kotimaa
sivukuva kasvoista ja leijuvia kirjaimia
Yle Uutisgrafiikka

Suomen kielen lautakunnan päätös hyväksyä alkaa tekemään -ilmaisu on herättänyt tunteita, etenkin toimittajien keskuudessa. Yle Uutisten Pasilan-toimituksessa ei suoranaisesti alettu juhlimaan lautakunnan päätöstä.

Lautakunnan puheenjohtaja, professori Minna-Riitta Luukka kertoo, että päätöksen osattiin odottaa aiheuttavan tunteikkaita reaktioita. Siitäkin huolimatta, että kyseessä ei ole rakenteellisesti suuresta muutoksesta.

– Jostain syystä ihmiset suhtautuvat emotionaalisesti tähän muutokseen, Luukka sanoo.

Luukka vertaa lautakunnan päätöstä siihen, kun työ tuli tehtyä -ilmaisu sallittiin _työ tuli tehdyksi _-ilmaisun rinnalle.

Yksi syy tunteikkuuteen voi olla se, että ero alkaa tehdä ja alkaa tekemään -ilmaisujen välillä perustuu murteeseen. Lännessä on alettu tekemään, kun taas idässä on alettu tehdä. Kun kirjakieltä alettiin rakentaa/rakentamaan 1800-luvulla, asiantuntija päättivät määrittää idässä käytetyn ilmaisun normiksi. Päätös oli pakko tehdä, mutta mitään erityistä kieliopillista syytä ei siihen liittynyt.

Murretaustan vuoksi alkaa tehdä -ilmaisu ei ole kuulostanut kaikkien korvaan oikealta. Luukka toteaa, että valtaosalla suomalaisista on näkemys siitä, miten ilmaisun pitäisi mennä. Ja jotkut käyttävät kumpaakin muotoa iloisesti sekaisin.

– Kielen huollon ja normien kannalta on otettava huomioon, miten kieltä käytetään, Luukka sanoo.

Kotimaisten kielten keskus seuraa aktiivisesti kielen käytön muutoksia. Jos jokin ilmaisu yleistyy puhekielessä tarpeeksi, se pääsee lautakunnan käsittelyyn. Ja kieli kehittyy.

Alkaa tekemään -ilmaisusta järkyttyneitä Luukka rauhoittelee kertomalla, että uudistus ei enteile suurempaa muutosta kielisysteemissä. Eikä ainakaan vielä sallita Thaimaaseen lähtemistä.