Tutkimus: Pimeys todella terästää kuuloa

Hiirikokeet osoittavat, että aivot reagoivat ääniin pimeässä toisin kuin valoisassa. Ihmisiin sovellettuina tulokset voisivat parhaimmillaan antaa kuulemisen toivoa kuuroille aikuisille ja tehostaa vieraiden kielten oppimista aikuisiässä.

Ulkomaat

Pimeä saa heristelemään korvia mahdollisten vaarojen varalta. Tämän arkikokemuksen myöntänee moni. Uusi tutkimus osoittaa, että kuulon herkistyminen pimeässä on havaittavissa aivosolujen muutoksissa - ainakin hiirikokeissa.

Yhdysvaltalaisissa kokeissa tutkittiin kahta täysikasvuisten hiirten ryhmää. Toinen vietti viikon pimeässä, toinen päivänvalossa. Molemmille ryhmille soitettiin frekvenssiltään ja voimakkuudeltaan vaihtelevia ääniä.

Hiirten aivoihin asennetut anturit osoittivat, että pimeys muutti tilapäisesti aivokuoren toimintaa osissa, jotka käsittelevät äänten, niiden voimakkuuden ja suunnan kuulemista. Aivojen neuronien väliset yhteydet vahvistuivat tavalla, jota yleensä tapahtuu varhaisessa kasvuiässä.

– Hiiret, jotka eivät nähneet mitään, kuulivat paljon "pehmeämpiä" ääniä, ja niillä oli myös paljon toista ryhmää herkempi kyky erotella sävelkorkeuksia, kertoo Johns Hopkinsin yliopiston apulaisprofessori Hey-Kyong Lee.

Kieliopintoja pimeässä?

Sokeiden ihmisten sopeutumisesta tiedetään, että aivokuoren toiminta muuttuu myös ihmisellä. Aikuisena sokeutuneilla se on kuitenkin hitaampaa kuin heillä, jotka menettävät näkökykynsä jo varhain.

Siksi uuden tutkimuksen osoittamat nopeat muutokset olivat tutkijoille yllätys. Synapsien eli hermosolujen liitospintojen yhteyden ei tiedetty edes voivan muuttua vielä aikuisiässäkin, Lee sanoo.

Tätä muuttumattomuutta on pidetty selityksenä aikuisten suurille vaikeuksille oppia ääntämään vieraita kieliä hyvin. Aivojen kuuloalue ikään kuin lukkiintuu lapsuudessa opitun kielen määrittelemille asetuksille eikä enää kykene kunnolla erottelemaan vieraan kielen vaatimia uusia äänteitä. Olisiko uuden kielen kuuntelemisesta pimeässä siis apua?

Tavoitteena pysyvät muutokset

Tutkimus antaa jossakin määrin uskottavuutta myös sille väitteelle, että sokeus voi edistää muusikontaitoja – ainakin solutasolla. Käytännön hyötyä tuloksista voi olla ennen muuta kuuroille: tutkijat arvelevat nyt, että näkökyvyn hetkellinen pimentäminen auttaisi aikuista kuuroa sopeutumisessa sisäkorvaimplanttiin eli korvan sisälle istutettuun kuulokojeeseen.

Marylandin yliopiston biologi Patrick Kanold, Leen tutkijatoveri, kuitenkin pohtii, mahtaako hiiriin tepsivä toimia samoin myös ihmisen aivoissa. Ihmiskokeissa hän ainakin pidentäisi pimeydelle altistamisen aikaa hiirillä kokeillusta viikosta, kunhan halukkaita testihenkilöitä löytyy.

Jatkokokeissa pyritään myös tekemään hiirien aivomuutoksista pysyviä. Toistaiseksi ne häviävät muutamassa viikossa.

Tutkimus on julkaistu Neuron-lehdessä.