Olympiatoivo laittaisi kisamaat tarkempaan syyniin

Aitajuoksija Noora Toivon mukaan huippu-urheilijat eivät aina tiedä kisamaan ongelmista. Hänen mielestään kisoja ei saisi pitää maissa, joissa on räikeitä ihmisoikeusloukkauksia ja olympialaisten pitopaikat pitäisi valita tarkemmin. A-studio jatkaa aiheesta perjantai-iltana Sotshin avajaisten jälkeen.

A-studio
Olympiarenkaat
EPA/SERGEI ILNITSKY

– Uskomatonta, että kilpailut, joiden tarkoituksena on edustaa positiivista henkeä, yhdistää maailmaa ja tuoda urheilijat kilpailemaan keskenään, pidetään maassa, jossa on noinkin räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia. Kisoissa on sitten sellainen jäätävä elefantti taustalla, Toivo muotoilee.

Jäätävä elefantti on Sotsin tapauksessa Venäjän kiistelty homopropagandalaki. Se kieltää homoseksuaalisuutta käsittelevän tiedon välittämisen alaikäisille. Tuo tieto on maan lain mukaan homopropagandaa.

– Siellä on varmasti monia, joihin se kolahtaa aika pahastikin, Toivo arvelee.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ehti jo pyytää homoja jättämään lapset rauhaan Sotshissa ja kisakaupungin pormestari on väittänyt, ettei kaupungissa ole homoja lainkaan.

Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat olleet tapetilla viime päivinä myös Suomessa, kun kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon kommentit suututtivat nettikansaa.

Wallinheimo sanoi Radio Novan haastattelussa, että homojen kaapista ulos tuleminen on ongelmallista joukkueen ryhmädynamiikan kannalta. Wallinheimo pyysi kommenttejaan myöhemmin anteeksi.

Venäjän homojen asemasta puhuttiin jo viime kesänä Moskovan MM-kisojen aikaan. Silloin otsikoihin nousi ruotsalainen korkeushyppääjä Emma Tregaro maalattuaan kyntensä sateenkaaren väreillä.

Vaikka urheilijat lähtevät kisoihin kilpailemaan, Toivo ei näe kannanottoja huonona juttuna, kunhan ne eivät häiritse muiden suoritusta tai tapahtumaa.

– Jos haastattelussa kysytään ihan suoraan, niin tottakai voi sanoa. Urheilijatkin on yksilöitä ja ihmisiä, kyllä heilläkin pitää olla oikeus mielipiteeseensä.

Hänen toiveenaan olisi, että ihmisten mieliin Sotshin kisoista jäisivät ihmisoikeusongelmien sijaan urheilu ja huippusuoritukset.

Kisaisännän julkikuva menee ihmisoikeuksien edelle

Olympialaisilla on pitkä historia yhteiskunnallisen keskustelun herättäjinä.

2000-luvulla ihmisoikeudet nousivat pinnalle Pekingin kisoissa. Tuolloin isäntämaata arvosteltiin muun muassa kuolemantuomion käytöstä, sensuurista ja mielivaltaisista pidätyksistä.

Tulevista Rion kesäolympialaisten ihmisoikeusrikkomuksista on uutisoitu jo nyt, vaikka kisoihin on aikaa yli kaksi vuotta. Ihmisiä on muun muassa uhkailtu ja häädetty kodeistaan tulevan olympiakylän tieltä.

Noora Toivon tähtäimessä ovat juuri Rion kesäkisat 2016. Unelmien, tavoitteiden ja kovan harjoittelun lomassa ihmisoikeudet eivät ole päällimmäisenä huippu-urheilijan mielessä.

– Sitä ei osaa ajatella, kun on siellä omissa urheilu-uran unelmakisoissa, että siinä kentän paikalla on puoli vuotta aikaisemmin voinut olla jonkun koti. Ihmiset on saatettu häätää väkisin ja heidän kodit tuhota ja siihen tilalle onkin rakennettu yleisurheilukenttä.

Vastuu kisapaikkojen valinnasta on Toivon mielestä kansainvälisillä kisaorganisaatioilla.

– Kyllä ehdokkaat pitäisi vähän tarkemmin valita, ettei sitten tulisi tällaisia kämmejä.

Toivon mukaan olympialaiset ovat isäntämaalle imagon kohotusta. Ihmisoikeudet jäävät kilven kiillotuksen varjoon.

– Siinä kohtaa raha ja se sellainen “miltä me näytetään ulospäin” menee aika paljon etiikan ja järjen ja kaiken muunkin ohi.

A-studiossa keskustellaan Sotshin ympärillä vellovasta ihmisoikeuskeskustelusta TV1:llä perjantaina 7.2. klo 21. Studiossa vieraina kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok), aitajuoksija Noora Toivo ja Amnestyn asiantuntija Anu Tuukkanen. Osallistu keskusteluun Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) (#astudio) ja Facebookissa (siirryt toiseen palveluun).