Urheilun kannattaminen kysyy hurmahenkisyyden lisäksi rahaa ja peliälyä

Kannattajille eli faneille ei enää riitä se, että he ihannoivat hurmoshenkisesti idoleitaan. Nykyään fanit haluavat vaikuttaa ihannoimiinsa asioihin kuten joukkueurheilussa pelaajavalintoihin ja urheilutaktikoihin.

urheilu
Nuoret syövät kisalakritsaa.
Hanna Lumme / Yle

Fanittamiseksi kutsuttu jonkin asian määrätietoinen kannattaminen on uudenlainen tapa kiinnittyä yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Se on myös tutkimisen aihe.

Tutkijat Suvi Kuisma ja Tiia Tiainen suunnittelevat ja rakentavat urheiluidoleihin ja fanitukseen liittyvää näyttelyä Hiihtomuseoon Lahdessa. Suomen Urheilumuseoon Helsinkiin ja Jääkiekkomuseoon Tampereella toteutetaan myös Urheiluidolit- näyttelyt.

Urheiluidolit- näyttely on näiden kolmen museon yhteistyöhanke. Näyttelyiden yhteistä osuutta toteuttaa ja sisältöjä kokoaa projektitutkija Jari Toivonen.

- Aktiivinen fani voi matkustaa esimerkiksi maajoukkueen kaikissa vierasotteluissa ja tehdä työtä fanittamisen rahoittamiseksi. Hän saattaa valita työn sen mukaan, että on mahdollisuus osallistua pelimatkoille, luonnehtii Suvi Kuisma.

Aktiivisuus tulee esiin myös niin, että fanit pyrkivät toimimaan yhä enemmän vaikuttajina. He katsovat oikeudekseen puuttua esimerkiksi pelaaja- ja valmentajavalintoihin sekä taktiikoihin, koska katsovat olevansa pysyvämpiä asianosaisia kuin pelaajat ja valmentajat.

Osa faneista toki vain seuraa idolinsa edesottamuksia ilman, että osallistuu toiminnallaan kulttuuristen merkitysten tuottamiseen.

Urheilutapahtuman kisafiilis vetää

Urheilujoukkueiden kannattaminen tai yksittäisen urheilijan ihaileminen tuo ihmisiä yhteen klubeihin, rakentaa yhteisöä, minkä kautta löydetään oma heimo. Kansainvälistymisen myötä suomalaisten fanittaminen on muuttunut aikaisempaa suunnitelmallisemmaksi.

Myös urheilutapahtuma, kuten Salpausselän kisat, voidaan kokea omaksi jutuksi ja oman viiteryhmän asiaksi muun muassa karnevaalitunnelman ja yhteisen ajanvietteen kautta. Kisafiilis on tärkeä.

- Ajatus siitä, että kaikki ovat seuraamassa kisoja ja näyttäytyminen omille viiteryhmille saavat tulemaan urheilutapahtumaan. Eri ryhmille eri asiat ovat olleet tärkeitä kautta aikojen. Osa haluaa edelleen seurata tarkasti kilpailuja, merkitä ylös tuloksia ja ymmärtää teknisiä seikkoja, arvioivat tutkijat.

Ahosella faneja Euroopassa edelleen 

Fanitytöt ja hauskanpitäjät ottavat talviurheilukisat toisesta näkökulmasta.

- Fanitytöt ovat seuranneet esimerkiksi söpöjä mäkihyppääjiä kautta maailman. Ihailijapostia vastaan ottivat aikanaan Eino Kirjonen ja Veikko Kankkonen. Jo iäkkäällä Janne Ahosella on edelleen keskieurooppalaisia faneja, jotka tulevat kesäisin Suomeen ja Lahteen seuraamaan idoliaan.

Fani saattaa valita työn sen mukaan, että on mahdollisuus osallistua pelimatkoille.

Suvi Kuisma

Urheilijan ihailuvaihe voi olla lyhyt ja voimakas, kuten mäkihyppääjä Toni Niemisellä, joka sai olympiakultaa hyvin nuorena ja lopetti uransa nopeasti. "Ihana" Matti Nykänen veti väkeä hiihtourheilutapahtumiin suurella ja pitkään kestäneellä menestyksellä ja räväköillä otteillaan 1980-luvulla.

Tutkija Arto Tiihonen arvioikin, että idolilta, palvonnan kohteelta, fanit odottavat aitoutta tunteiden ilmaisussa ja rosoisuutta, mihin on helppo samaistua.

Kaveriporukalla kisoissa kannatetaan myös Suomea. Tätä varten kisoihin on varattu varta vasten muun muassa Suomi-aiheisia tuotteita.