Savuttomuuden leviämistä ei voi estää

Savuttomuus on trendikästä, ja tämä trendi leviää kovaa vauhtia läpi kunta- ja yrityskentän. Tupakointi vähenee, ja Suomi saattaakin olla savuton jo kymmenen vuotta suunniteltua aikaisemmin.

terveys
Tumpattuja tupakoita
Jyrki Valkama / Yle

Savuton kunta (siirryt toiseen palveluun) -projektin toiminnanjohtaja Tarja Kristiina Ikonen kertoo, että Suomen kunnista jo 75 prosenttia on joko tehnyt jo päätöksen savuttomuudesta tai on valmistelemassa päätöstä. 88 prosenttia väestöstä asuu kunnassa, missä päätös savuttomuudesta on jo tehty tai sitä valmistellaan.

– Tietenkin päätöksen jälkeen on vielä pitkä polku, että toimintakulttuuri saadaan niiden linjauksien mukaiseksi, mihin päätöksenteon yhteydessä on sitouduttu, muistuttaa Ikonen.

Hän myös huomauttaa, että savuttomassa kunnassa työntekijältä edellytetään savuttomuutta työajalla.

– Yksilön kannalta tämä tarkoittaa vain työaikaa, eikä ole mikään kaikenkattava kielto-ohjelma. Tällä säädellään sitä, mihin työaikaa käytetään, ja vapaa-aika on sitten jokaisen omassa vallassa.

Työantajat tukevat savuttomuutta

Savuton toimintakulttuuri leviää Suomessa, mikä näkyy muun muassa siinä, että työnantajat tukevat mielellään työntekijöidensä savuttomuutta. Yleisimmin työnantajat korvaavat nikotiinikorvaushoitoa tietyn ajanjakson.

Työnantajat osaavat laskea hyödyt, kun tupakointiin käytettävä aika käytetään työntekemiseen.

Tarja Kristiina Ikonen

Osa työnantajista korvaa myös lääkehoitoja tupakoinnin lopettamiseen joko osittain tai kokonaan, mutta lääkehoitojen korvaaminen on kuitenkin harvinaisempaa.

Ikosen mukaan vaikuttaa siltä, että työnantajat osaavat laskea hyödyt, kun tupakointiin käytettävä aika käytetään työntekemiseen.

– Työnantajat ovat kiinnostuneita, miten työntekijät jaksavat tehdä työpäivänsä, miten pitkäaikaisia työntekijöitä heillä on ja miten paljon on lyhytaikaisia sairauspoissaoloja. Sitä kautta työnantajilla on kiinnostus työntekijöiden terveyden suojeluun ja edistämiseen. Siitä varmasti syntyy osittain myös kiinnostus savuttomaan toimintaan.

Tupakka-automaatti
Yle

Savuttomuus on tänä päivänä hyvin trendikästä ja se on Ikosen mukaan etenevä virtaus globaalistikin. Yrityskenttä onkin Savuton kunta -projektin toiminnanjohtaja Tarja Kristiina Ikosen mukaan innostunut savuttomuudesta.

Yrityksissä savuttomuus viedään projektimuotoisesti ja kattavasti läpi organisaation.

Tarja Kristiina Ikonen

– Täytyy huomioida, että on aika isoja työnantajia, kuten Valio, VR ja Finnair, jotka ovat sitoutuneet savuttomuuteen. Ehkä yritysmaailmassa myös toimenpiteistäminen on hieman tehokkaampaa kuin julkisella puolella. Yrityksissä savuttomuus viedään projektimuotoisesti ja kattavasti läpi organisaation, ja siihen liitetään myös valvontakulttuuri, jolloin sitä myös noudatetaan.

Savuton Suomi jo 2030?

Ikonen kertoo, että viimeisimpien tilastojen mukaan tupakointi vähenee selvästi. Ongelmana on kuitenkin tupakoinnin jakautuminen väestössä, missä näkyy koulutustausta.

– Esimerkiksi ammattillisissa oppilaitoksissa tupakoidaan huomattavasti runsaammin kuin lukioissa ja vähemmän koulutetuilla ammattialoilla poltetaan huomattavasti enemmän kuin pidemmälle koulutetuilla ammattialoilla.

Savuton Suomi 2040 (siirryt toiseen palveluun) -hankkeessa tavoitellaan nimensä mukaisesti savutonta Suomea vuodelle 2040. Ikosen mukaan nyt näyttää kuitenkin siltä, että tavoite voitaisiin saavuttaa jopa vuosikymmen aikaisemmin.

– Valtakunnallisessa työryhmässä mietitään tällä hetkellä kovasti tavoitteen aikaistamista. Voisiko tavoite olla jopa 2030? Nyt uskotaan ja toivotaan, että tehokkaalla, monen tahon yhdessä tehtävällä työllä voisimme saada savuttomuutta aikaisemmin eteenpäin, Savuton kunta -toiminnanjohtaja Tarja Kristiina Ikonen kertoo.

– Tämähän ei tarkoita, että tupakanpoltto häviää Suomesta kokonaan, vaan että myynti olisi kovin rajattua tulevaisuudessa.