Ylioppilastutkintolautakunta: Kevään abit voivat alkaa kirjoittamaan

Kotimaisten kielten keskuksen paljon puhuttu linjaus "alkaa tekemään" on myös perjantaina alkaneissa ylioppilaskokeissa sallittu ilmaisu. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan tunteita herättänyt muutos ei ole niin suuri kuin keskustelusta voisi päätellä.

Kotimaa
Ylioppilaskirjoitukset.
Tommi Parkkinen / Yle

Kevään ylioppilaskirjoitukset ovat jälleen alkaneet. Uutta väriä kirjoituksiin tuo myös tämän viikoin puhutuin kielilinjaus. Kotimaisten kielten keskus linjasi viikolla, että alkaa tekemään -muoto on jatkossa yhtä hyvä kuin perinteinen alkaa tehdä -muoto.

Uusi linja pätee myös kevään abiturienttien teksteissä, kertoo ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka.

Ylioppilaskirjoituksissa sen painoarvo ei ole ollut niin suuri kuin keskustelusta voisi päätellä.

Minna-Riitta Luukka

- Uuden suosituksen mukaan se ei ole virhe enää. Se on yhtä käypä muoto kuin alkaa tehdä. Tähänkään asti siitä ei ole kovin pitkää miinusta tullut vaan se on ollut yksittäinen kielellisen normin rikkomus muiden joukossa. Käytännössä kokelaiden teksteissä se on ollut harvoin näkyvissä, mutta yksi pääsky ei kesää tee eikä virhe pilaa tekstiä.

Alkaa tehdä on tunneasia

Linjaus on nostattanut keskustelun kielen rappiosta tai muutoksesta. Vanhan muodon puolustajat ovat olleet pöyristyneitä uudesta, toisaalta ymmärtäjiäkin kielen kehitykselle löytyy.

- Ihmisille se on enemmänkin tunneasia, että nyt on viimeinenkin kirjakielen pato murtunut ja kaikki sallitaan. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa sen painoarvo ei ole ollut niin suuri kuin keskustelusta voisi päätellä.

Luukka huomauttaa, että alkaa tehdä -muoto on vain 1800-luvulla tehty sopimus, jonka muuttamisen hän on valmis hyväksymään.

- Itse suhtaudun siihen sillä tavalla, että kieli muuttuu. Meillä on iso joukko ihmisiä, jotka eivät kuule eroa ja ovat joutuneet oppimaan säännön. Yleensähän kielenhuollon normeja on pyritty väljentämään silloin kun se on käyttäjien ja käytön kannalta järkevää ja tässähän ei tapahdu mitään väärinymmärryksen mahdollisuutta.

Puhe on puhetta

Puhutun ja kirjoitetun kielen normit ovat muutenkin varsin erilaisia. Luukka korostaa, että harva puhuu muutenkaan samalla tavalla kuin kirjoittaa.

- Meillä ei pitäisikään olla tiukkaa puhutun kielen normiohjailua, koska se on aika mahdotonta. Puhuttu kieli varioi niin paljon murteiden, ammatin, koulutusasteen ja ties minkä takia. Siksi puhuttu kieli on vielä paljon vaihtelevampaa kuin kirjoitettu kieli, Luukka toteaa.