1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Bosnialaiset kyllästyneitä työttömyyteen – väkivaltaiset protestit levisivät ympäri maata

Tehtaiden sulkemisesta kolme päivää sitten alkaneet mielenosoitukset ovat laajentuneet tyytymättömyyden ilmaisuksi maan kurjaa taloustilannetta, korkeaa työttömyyttä, hallinnon korruptiota ja poliittista eliittiä vastaan. Kyseessä ovat pahimmat levottomuudet Bosniassa sitten vuosien 1992-95 sodan, jossa kuoli 100 000 ihmistä.

Ihmiset tukkivat poliisiautojen kulun lähellä hallintorakennusta Sarajevossa 6. helmikuuta. Kuva: Elvis Barukcic / AFP / Lehtikuva

Bosniassa tuhannet mielenosoittajat ovat sytyttäneet perjantaina tuleen hallintorakennuksia ja ottaneet yhteen mellakkapoliisin kanssa Sarajevossa, Tuzlassa ja Zenicassa.

Maan pääkaupungissa Sarajevossa protestoijat ovat tuikanneet tulen osan presidentinpalatsia. Poliisi on käyttänyt mielenosoittajien taltuttamiseen kyynelkaasua, vesitykkejä ja kumiluoteja.

Keskiviikkona alkaneet levottomuudet ovat levinneet kahteenkymmeneen kaupunkiin, ja viranomaisten mukaan niissä on loukkaantunut jo satoja ihmisiä. Pelkästään perjantaina loukkaantuneiden määrä on kivunnut AFP:n mukaan jo 150:een.

Työttömyyttä ja maan kurjaa taloustilannetta protestoivat ihmiset kivittivät ja tiukkasivat tuleen ensin Tuzlassa paikalllisen hallintoviranomaisten rakennuksen.

Vain muutama tunti tämän jälkeen protestoijat sytyttivät tuleen hallintorakennuksia Sarajevossa ja kahakoivat mellakkapoliisin kanssa, joka ampui mielenosoittajia kumiluodeilla ja kyynelkaasulla.

Kun protestoijat yrittivät päästä presidentinpalatsiin, poliisi käytti heidän pysäyttämiseensä vesitykkejä. Tästä huolimatta mielenosoittajat särkivät rakennuksen ikkunoita ja heittivät sisään soihdun, joka sai aikaan tulipalon.

Myös Keski-Bosniassa olevassa Zenicassa sytytettiin hallintorakennus perjantaina.

Ongelmien taustalla etninen vallanjako ja yksityistäminen

Työpaikkojen menettämisestä syntyneet protestit alkoivat keskiviikkona maan pohjoisosassa olevasta Tuzlan kaupungista. Tuzlalaiset ovat vaatineet protesteissaan oikeustoimia neljän entisen valtionyhtiön ostajia vastaan. Yksityistämisen jälkeen konkurssiin ajetut tehtaat työllistivät valtaosan kaupunkilaisista.

Perjantaina protestit olivat laajentuneet yleiseksi tyytymättömyyden ilmaisuksi maan kurjaa taloustilannetta, korkeaa työttömyyttä, hallinnon korruptiota ja poliittista eliittiä vastaan.

Bosnian työvoimasta on tällä hetkellä 44 prosenttia työttömänä, ja viidesosa ihmisestä elää köyhyysrajan alapuolella.

Etnisistä kroaateista ja Bosnian muslimeista koostuva hallitus on kokoontunut hätäistuntoon ja ehdottanut mielenosoittajille neuvotteluita. Kyseessä ovat pahimmat levottomuudet Bosniassa sitten vuosien 1992-95 sodan, jossa kuoli 100 000 ihmistä.

Osasyy nykyisiin ongelmiin on rauhansopimuksessa sovittu maan etnisiin kiintiöihin pohjautuva vallanjako. Bosnian muslimit, etniset serbit ja kroaatit ovat sietäneet vuosikausia maansa poliittista pysähtyneisyyttä, eivätkä ole halunneet ottaa riskiä uudesta konfliktista.

Kommunismin jälkeinen yksityistäminen loi myös joukon rikkaita suurliikemiehiä, joiden käsiin varat katosivat. Yksityistäminen pyyhkäisi melkein pois keskiluokan ja ajoi työväestön köyhyyteen. Korruptio on myös maassa yleistä ja veroaste korkea.

Bosnia-Hertsegovinassa on tarkoitus järjestää parlamenttivaalit lokakuussa. Bosnia aloitti jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa vuonna 2012.