Virolainen saa paikan, afrikkalainen jää ilman

Suomalaisten ihannemaahanmuuttaja on työllistymisen näkökulmasta alle 37-vuotias virolainen mies. Vaikeinta työllistyminen on pohjoisafrikkalaisille ja länsiaasialaisille.

Kotimaa
Abdi Osman.
Abdi Osman.Yle

Somaliassa syntynyt Abdi Osman on melkoinen tilastopoikkeama. Hän pyörittää kotoaan Vantaalta Horn Afrik -henkilöstönvuokrausyritystä, joka välittää ulkomaalaisia työntekijöitä erityisesti rakennustyömaille. Liikevaihto on hieman alle puolitoista miljoonaa euroa vuodessa.

Maanantaina julkaistun työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan juuri Afrikasta kotoisin olevilla on suurimpia vaikeuksia työllistyä Suomessa. Heistä vain neljä kymmenestä pääsee töihin kiinni kymmenen vuoden aikana.

– Totta kai virolaisten ja venäläisten on helpoin työllistyä, Osman sanoo.

– En halua ajatella, että se olisi ennakkoluuloista kiinni. Ehkä heidän kulttuurinsa on vain lähellä suomalaista. Omasta asenteesta se on kuitenkin eniten kiinni. Vaikka ihminen tulee kuinka kaukaa, jos hän on valmis tekemään kovaa työtä ja lyömään ennakkoluulot pois, kyllä elämä löytyy täältä.

Varttuneet kelpaavat töihin huonosti

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa kävi ilmi, että 37 on maaginen rajapyykki maahanmuuttajien työllistymisessä. Työllistymisen todennäköisyys alkaa laskea jo näin nuorena. Suomessa syntyneillä ikä vaikuttaa työllistymiseen vasta vuoskymmen tai pari myöhemmin.

– Jos tulee varttuneena maahanmuuttajana Suomeen, on hyvin vaikea ylipäätään integroitua yhteiskuntaan, sanoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen.

Nostammeko rimaa turhan korkealle maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksissa? Ne voisivat olla joustavampia työtehtävän mukaan.

Lauri Ihalainen

Afrikkalaisten kohdalla huono työllistyminen johtuu muun muassa heidän taustastaan. Esimerkiksi osa pakolaisina Helsinkiin tulevista on lähellä eläkeikää olevia ihmisiä, joilla ei ole välttämättä kunnollista luku- tai kirjoitustaitoa. Tie työllisyyteen on käytännössä olematon.

Maahanmuuttajamies saa töitä Suomeen tulon jälkeen helpommin kuin maahanmuuttajanainen, mutta kymmenen vuoden kuluttua naiset ovat kuroneet eroa kiinni. Tutkimusjohtajan mukaan ainoastaan naisille kohdennetut tukitoimet pitäisikin nyt suunnata miehille.

– Viranomaiset ovat tehneet paljon toimenpiteitä maahanmuuttajanaisten tukemiseksi ja auttamiseksi työmarkkinoilla. Me tulkitsemme, että toimet ovat auttaneet. On tärkeää jatkossa katsoa toista puolta, miksi miesten tilanne ei kahden vuoden jälkeen parane, Lahtinen sanoo.

Raksalla kieli ei ole ongelma

Maahanmuuttajien työllistymisen esteenä pidetään usein kielitaidon puutetta.

Abdi Osmanilla on kokemusta kymmenien eri kansallisuuksien työllistämisestä, myös afrikkalaisten.

Abdi Osman.
Abdi Osman.Yle

Totta kai virolaisten ja venäläisten on helpoin työllistyä

Abdi Osman

– Kokemus ja koulutus on aina plussaa, mutta siinä, mitä työntekijämme tekevät, apumieshommissa tai raivaus- ja purkutöissä ei tarvitse kielitaitoa tai uskontoa katsoa. Omasta asenteesta se on kiinni.

Työministeri toivoo, että suomen kielen taitovaatimuksia hieman höllennettäisiin ja ulkomaalaisiin ei suhtauduttaisi epäilevästi.

– Mitkään kepit eivät auta silloin, kun yritys tekee valintoja. Asennepuolella toivoisin muutosta, jotta nähtäisiin maahanmuuttajien olevan erittäin kovia osaajia. He ovat myös hyvin motivoituneita työntekijöitä, Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.

– Nostammeko rimaa turhan korkealle maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksissa? Ne voisivat olla joustavampia työtehtävän mukaan.

Henkilöstövuokrausyritystään pyörittävä Abdi Osman sanoo, ettei hän ole kiinnostunut yrityksensä liikevaihdosta tai voitosta niin paljon kuin siitä, että yhä uudet maahanmuuttajat saisivat töitä, pääsisivät maksamaan veroja ja saisivat paikkansa tästä yhteiskunnasta.

– Haluan ajatella joka aamu hyvää itseluottamusta. Haluan työllistää joka ikinen päivä vähintään yhden ihmisen.