Suomen ensimmäinen somalikirjailija: "Somalia on muutakin kuin sota ja ympärileikkaus"

Suomessa ilmestyy torstaina ensimmäinen somalialaisen suomeksi kirjoittama romaani. Nura Farahin esikoiskirja Aavikon tyttäret kertoo aavikolla elävän somalinaisen tarinan. Farah haluaa, että kirja paikkaa suomalaisten vähäistä tietämystä somalikulttuurista.

kirjallisuus
Nura Farah.
Yle

Aavikon tyttäret kertoo Somalian aavikolla elävän naisen, Khadijan tarinan. Sukupuolensa takia hän joutuu aina tuntemaan olevansa miehiä arvottomampi.

Khadija ihailee kauniita somalirunoja ja mielellään sepittäisi ja esittäisi niitä itse. Mutta naisena hänen arkeaan aavikolla ovat vuohien, kamelien ja lasten hoitaminen sekä pitkät vedenhakumatkat. Runonlaulanta on somalimiesten etuoikeus.

Runot voivat kertoa rakkaudesta, sodasta tai vaikka kamelista. Voit keksiä runon ihan mistä vaan.

Nura Farah

- Saat suuren yleisön itsellesi, jos osaat puhua kauniisti. Ihmiset arvostavat somalikulttuurissa kaunopuheisuutta, Nura Farah kertoo.

Vaikka kirja kertoo ajasta runsas 60 vuotta sitten, runonlaulantaperinne elää Somaliassa yhä vahvana.

Nura Farah: Aavikon tyttäret
Otava

- Runot voivat kertoa rakkaudesta, sodasta tai vaikka kamelista. Voit keksiä runon ihan mistä vaan. Minun suosikkejani ovat rakkauden runot. Runot voivat aiheuttaa myös sotia: joku klaani voi laulaa toisesta klaanista ja sitten riidellään.

Farah toivoisi että runoperinne tulisi suomalaisille tutuksi ja Somaliasta tiedettäisiin muutakin kuin sodat ja ympärileikkaukset.

- Halusin erityisesti että lukijoille jäisi kirjastani mieleen runonlausunta ja he saisivat tietää aavikkoelämästä. Toivoisin, ettei tunnettaisi vain yhtä tarinaa somalialaisista. Tämä kirja ei ole vain somaleille, vaan se voi olla myös suomalaisille avartava.

Somalikirjat ovat harvinaisia

Nura Farah syntyi vuonna 1979 Saudi-Arabiassa. Lapsuutensa hän vietti Somaliassa. Sieltä Farah muutti 13-vuotiaana äitinsä ja sisarustensa kanssa Suomeen.

Uudessa kotimaassa elettiin lamavuosia ja Farahin mukaan rasismi kukoisti. Koulussa häntä kiusattiin ihonvärinsä takia. Koulutoverit eivät kutsuneet häntä nimellä Nura, vaan Neekeri.

Nykyisin Helsingissä asuva, ja laborantiksi kouluttautunut esikoiskirjailija ei ole itse asunut aavikolla. Kirjaansa varten hän luki Somaliasta kertovaa kirjallisuutta ja kuunteli aavikolla eläneen äitinsä ja sukulaistensa tarinoita entisestä kotimaastaan.

Aavikon tyttäret on ensimmäinen somalialaisen suomeksi kirjoittama romaani. Se on kirjallisuustapaus siksikin, että somalialaisten kirjoittamat kirjat ovat ylipäätään harvinaisia. Somalikirjailijoiden enemmistö on miehiä ja maan kirjallisuus on nuorta.

- Olen ensimmäinen, mutta toivoisin etten olisi viimeinen tässä lajissa.

Runokirjan sivu -kuvituskuva.
Yle Uutisgrafiikka

Kirjankustantajien mukaan Suomessa maahanmuuttajat tarjoavat käsikirjoituksia julkaistavaksi vielä hyvin harvoin. Kustantajat vakuuttavat toivovansa, että moniäänisyys lisääntyisi: kirjoja julkaistaisiin, jos olisi tarjontaa.

Nura Farah kirjoitti esikositeostaan monta vuotta.

- Kirja on unelmieni täyttymys.