Forssa haluaa pitää kiinni omasta murteestaan – vorssankiälelle oma kurssi

Forssan murteessa ei juuri käytetä f-kirjainta vaan kaupunki on Vorssa. Paikallinen Wahren-opisto on valmis elvyttämään paikallista murretta ja järjestämään Forssan murteelle opetusta. Kurssi järjestetään, mikäli osallistujia löytyy vähintään kahdeksan.

Kotimaa
Forssan Yhteislyseon äidinkielen lehtori Laura Mäkelä ja Wahren-opiston rehtori Jukka Nummelin.
Eeva Hannula / Yle

Forssan murre kuuluu etelähämäläisiin murteisiin. Niitä puhutaan Ypäjältä Hausjärvelle ja Rengosta Tuusulaan. Vaikka kaupungin nimi alkaa f-kirjaimella ei sitä Forssassa juuri kuule. Paitsi ehkä sanassa vanffaari. Pesufati on oikeasti pesovati.

Kun Finlaysonin tehdas oli vielä kaupungissa toiminnassa, oli murrekin työtekijöiden ansiosta vilkkaasti elossa ja kehittyi. Yhtiön eli vapriikin mukana tuli paljon ruotsalaisia lainasanoja kuten vapriikki, vooninki ja tyyki.

Finlaysonin tehdas on murresulattamo

– Tehdas oli oikein sulattamo, jossa Forssan murretta ja lähialueen murteita kuuli paljon. Niitä kuulee nykyään harvemmin, kun ei ole tällaisia työpaikkoja, harmittelee Wahren-opiston rehtori Jukka Nummelin.

Murre on toki yhä elossa. Hienoista nostettakin on näkyvissä, kuten kolme vuotta sitten ilmestynyt forssalaisen Susanna Drockilan Väistäkäis Vähä -kirja todisti. Sen runoista osa on kirjoitettu Forssan murteella.

– Täälä puhutaan levveesti ja nuatilla, muttei nii levveesti ku Tammelasa. Ja tosa sanojen lopusa on ussein si vaan yks konsonantti vai mitä noi taas o, niinku ny esimerkiks täsä ja tosa ja vaikka misä, kirjoittaa eräs forssalainen netin keskustelupalstalla.

Entisiä ja nykyisiä forssalaisia yhdistää myös Facebookissa Vorssankiäliset uutiset -ryhmä. Suljetussa ryhmässä on lähes 2 500 jäsentä. Siellä viimeistään huomaa, mikä ero onkaan kirjoitetulla ja puhutulla murteella.

Wahren-opisto testaa löytyykö kiinnostusta murrekurssille

Kotiseudun murre saattaa pudota pois siinä vaiheessa, kun ihminen muuttaa paikkakuntaa ja seurustellaan toispaikkakuntalaisen kanssa. Se on myös kohta, jossa tullaan tietoiseksi omasta murteesta, pohtii aitoforssalainen lukion äidinkielen opettaja Laura Mäkelä.

Forssalaisilla on vielä loppuviikko aikaa tehdä ehdotuksia Wahren-opiston vuoden 2015 kursseista.

– Nyt olisi tuhannen taalan paikka ehdottaa esimerkiksi vaikkapa tätä vorssan kiälen kurssia, sanoo Wahren-opiston rehtori Jukka Nummelin, toinen aitoforssalainen.

Kurssia varten on mahdollista luoda jopa vorssan kiälen kiälioppi

Laura Mäkelä

– Wahren-opisto, kun on kansalaisopisto, niin sielä voisi olla sen tapainen kurssi, että kurssilaisina olisi paikallisia murteen taitajia iästä riippumatta. Tätä niin sanottua vanhan kansan murretta siellä voisi kuulla ja opiskella ja se olisi nimenomaan piirin rikkaus, Nummelin pohtii.

Kurssia varten on mahdollista luoda jopa vorssan kiälen kiälioppi, sanoo Forssan yhteislyseon äidinkielen lehtori Laura Mäkelä.

Forssan kiälen alkeista käy esimerkiksi forssalaisen Jorma Harjusen 10 vuotta sitten julkaisema kaksipuolinen sanakirja Sirosäkki: suikaleita Forssan Yhtiöstä ja yhtiöläisistä ja Pylsypussi: sanoja, sanontoja ja sirpaleita Forssasta ja Forssan halmeilta.

Pylsypussi-teos on käytännössä forssa-suomi-sanakirja, joka sisältää yli 700 sanaa sekä 90 sanontaa ja sirpaletta forssalaisesta elämänmenosta.

– Jos ajatellaan murretta sellaisena, joka on vapaasti muuttuva ja vapaasti elävä, niin se ei tarkoita sitä, että kaikkien olisi pakko käyttää sitä juuri samalla tavalla. Mutta kuvauksena murteen rakenteesta se olisi hyvä, toteaa Mäkelä.

Wahren-opiston nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun) on lomake joilla vuoden 2015 kursseja voi ehdottaa.