SAK:n päälakimies: Savuttomuus voi johtaa syrjintään työpaikalla

Valtaosa Suomen kunnista on tehnyt päätöksen savuttomuudesta tai valmistelee sitä parhaillaan. Myös yksityisellä puolella on työnantajia, jotka haluavat olla savuttomia esimerkikisi imagosyistä. SAK:n edunvalvonnan päälakimies on huolissaan siitä, että savuttomuusinnostuksessa tupakoitsijat voivat joutua syrjinnän kohteeksi.

terveys
Nuori mies polttaa tupakkaa.
Tommi Parkkinen / Yle

Jo kaksi kolmasosaa eli 213 suomalaista kuntaa on tehnyt päätöksen kannustaa työntekijöitä savuttomuuteen.

Savuton kunta -projektin tavoitteena on, että kaikki julkisella rahoituksella toimivat organisaatiot ovat savuttomia työnantajia vuoteen 2015 mennessä.

Myös monet yritykset ovat innostuneet savuttomuudesta muun muassa imagosyistä.

Savuton kunta -sivustolle on listattu yli 60 savutonta yritystä, joissa edistetään tupakoimattomuutta terveyden, jaksamisen ja työhyvinvoinnin nimissä.

SAK:n edunvalvonnan päälakimiehen Timo Koskisen mukaan työntekijöiden tupakoinnin rajoittaminen on kuitenkin aiheuttanut työpaikoilla monia ristiriitatilanteita.

– Usein tupakointikiellosta vain ilmoitetaan ylhäältäpäin, vaikka siitä pitäisi keskustella työntekijöiden kanssa. Viestiä on saatettu vielä terästää varoituksilla sääntöjä rikkovien rankaisemisesta. Tällainen ei lisää hyvää työilmapiiriä.

Koskinen muistuttaa, että tupakointimääräykset kuuluvat yhteistoiminta-asioiden piiriin varsinkin silloin, jos niiden rikkomisesta on määritelty työsuhdeseuraamuuksia.

Työterveyshuollon, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuuleminen on perusteltua, kun työpaikan toimintatapoihin suunnitellaan muutoksia.

– Itse näkisin työterveyshuollon tarjoaman vieroitusneuvonnan ja -lääkkeiden kustantamisen erittäin toivottavana, Koskinen sanoo.

Savuttomuus ei ole aina perusteltua

Savuttomuuden myötä tupakointitiloja on purettu työpaikoilta, jolloin tupakoitsijat joutuvat lähtemään ulos tupakoimaan toisinaan pitkienkin matkojen päähän. Tällöin tupakointi voi viedä entistä enemmän työaikaa.

Hajuhaitta on monen mielestä syy kieltää tupakointi, mutta pyrkikäämme suvaitsevaisuuteen. Riitoja työkavereiden hajuvesistä, lävistyksistä, eläinallergeeneistä, hienhajusta ja turbaaninkäytöstä odottaa jo nurkan takana muutenkin.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen

– Tupakkapaikka saattaa olla niin kaukana, että sinne ei maratoonarikaan ehdi kuin pyörähtämään tauon aikana. Tämä myös lisää tapaturmariskiä, kun tupakoitsijat joutuvat menemään liukkaille ja pimeille takapihoille. Tupakkahuoneita on edelleen mahdollista rakentaa ja ylläpitää, Koskinen sanoo.

Koskisen mukaan tupakointikiellot voivat johtaa jopa tupakoitsijoiden syrjintään työpaikoilla.

– Monesti tupakoitsijat joutuvat leimaamaan itsensä kellokortilla ulos, kun menevät tupakalle. Jos tupakoimaton taas käyttää taukonsa esimerkiksi työpaikan kahvilassa, sitä ei vähennetä työajasta. Lisäksi joissakin työpaikoissa esimiehet saavat tupakoida, mutta työntekijät eivät.

Koskinen myöntää, että tupakoinnin kieltäminen voi olla perusteltua esimerkiksi sairaaloissa hygieniasyistä.

Läheskään kaikissa kuntien työtehtävissä hän ei kuitenkaan pidä savuttomuutta tarpeellisena vaatimuksena.

– Monen kunnan päätös julistaa kaikki kunnan työpaikat savuttomiksi ei täytä perustellun ja oikeutetun kiellon edellytyksiä. Mikäli työtehtävien hoitaminen ei hankaloidu kohtuuttomasti, on tähän sinänsä lailliseen toimintaan oltava oikeus.

Saarioinen pysyy savuttomana

Elintarvikeyhtiö Saarioinen on ollut savuton konserni vuodesta 2008 saakka. Yhtiö määräsi säännöt, mutta savuttomuudesta käytiin useita neuvotteluita henkilöstöryhmien kanssa.

– Aluksi, kun politiikka linjattiin, organisaatiossa oli vastustusta, mutta pikkuhiljaa se on muotoutunut ihan normaaliksi jutuksi meillä, kertoo Saarioisen henkilöstö- ja hallintojohtaja Tero Tuominiemi.

Konsernin johdon mukaan elintarvikeyhtiön korkea hygieniataso ja tupakointi eivät sovi yhteen. Tupakointi on kielletty Saarioisen alueilla kaikilta johtajat mukaan lukien.

Käytännössä kaikkien ei kuitenkaan tarvitse viettää savutonta työpäivää, sillä joillakin henkilöstöryhmillä on mahdollisuus poistua palkattoman ruokatauon aikana tehtaan alueelta portin ulkopuolelle tupakoimaan.

Tuotantotyöntekijöille tämä ei ole mahdollista, koska työehtosopimuksen mukaan heidän on pysyttävä palkallisten taukojen aikana tehtaan alueella.

Vuonna 2010 Saarioisen tupakointikieltoa käsiteltiin työtuomioistuimessa, mutta Elintarviketyöläisten liiton nostama kanne hylättiin.

– Ei sitä varmaan voi kiistää, että joillekin on siitä jäänyt paha mieli, mutta asia käytiin luottamusmiesten kanssa läpi ja he totesivat, että linja on selvä, kun työtuomioistuin katsoi, että näin voidaan toimia, Tuominiemi sanoo.

Aluksi työntekijöitä tuettiin vieroituskursseilla ja nikotiinikorvaustuotteilla, mutta Tuominiemen mukaan niille ei enää ole ollut tarvetta.