1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Väitös: Siili kaivaa syyspesiä ja liikkuu laajalla alueella

Siilien elinpiiri on Suomessa laaja ja niillä on neljä erilaista pesää. Tämä selvisi Anni Raution väitöstutkimuksessa, jossa seurattiin vuosien ajan itäsuomalaisten siilien liikkumista ja elinympäristön käyttöä piikkeihin kiinnitettyjen radiolähettimien avulla. Tutkimuksen mukaan urossiili liikkuu keskimäärin noin 100 hehtaarin ja naaras yli 50 hehtaarin alueella. Syyspesät oli uusi löytö.

luonto
siilinpoikanen ihmisen sylissä
Yksi pelastetuista siilinpoikasista poseeraa Kaija Sonnin hellässä otteessa. Elina Niemistö / Yle

Mikkeliläinen filosofian maisteri Anni Rautio tutki väitöskirjaan itäsuomalaisten siilien ekologiaa.

Siilien piikkeihin kiinnitettiin pieniä radiolähettimiä, joiden avulla seurattiin siilien liikkumista ja elinympäristön käyttöä. Itä-Suomen yliopistossa tehty Raution tutkimus oli lajissaan ainutlaatuinen siksi, että Suomessa on selvitetty vähän siilien käyttäytymistä.

Siili elää Suomessa - ja varsinkin Joensuun korkeuksilla - levinneisyysalueensa äärirajoilla. Siilitutkimuksia onkin tehty enemmän esimerkiksi Keski-Euroopassa.

Tutkimuksessa selvisi, että urossiili liikkuu yhden kesän aikana noin 100 hehtaarin alueella. Naarassiili liikkuu 55 hehtaarin alueella.

- Se on hyvin laaja alue pienelle nisäkkäälle. Etelämpänä elinpiirit ovat paljon pienempiä.

Siilin suvi on lyhyt

Raution mukaan laajaa elinpiiriä todennäköisesti selittävät karu luonto ja lyhyt pariutumisaika.

- Täällä luonto on karumpaa ja ehkä sitä ravintoa on vähemmän, joten sitä täytyy hakea pikkuisen laajemmalta.

- Suomessa pariutumisaika on hyvin lyhyt. Käytännössä se on toukokuussa ja kesäkuun puolella. Sinä aikana urokset liikkuvat hyvin laajalla alueella. Haetaan naaraita mahdollisimman

laajalta ja mahdollisimman monta. Sillä pyritään takaamaan lisääntymismenestystä.

Suomessa pariutumisaika on hyvin lyhyt.

Anni Rautio

Anni Rautio kertoo, että esimerkiksi Etelä-Ruotsissa urossiilien elinpiiri on alle 50 hehtaaria ja naaraiden noin 20 hehtaaria.

Neljä erilaista pesää

Siilillä ei ole varsinaista yhtä pesäkoloa, johon se aina menisi. Se tekee kesän aikana pesiä pitkin elinpiiriään. Pesiä on neljää eri tyyppiä.

- On päiväpesiä, joissa vietetään kesällä päivät. Emolla on poikaspesä, jossa se hoivaa ja imettää poikasiaan.

Maisteri Raution mukaan mielenkiintoinen löytö olivat syyspesät.

- Kun siilit ovat kesäisin pihoissa ja puutarhoissa, niin jo elokuussa isot urossiilit tekevät siirtymän metsään. Ja sinne ruvetaan tekemään syyspesiä.

Ja yksi näistä syyspesistä valikoituu sitten talvipesäksi.

Anni Rautio

Siili kaivaa syyspesän mielellään esimerkiksi puun juurella olevaan sammalmättääseen. Syyspesien rakentamisen aikaan siilin aktiivisuus laskee. Se ei niinkään etsi enää ravintoa, vaan rakenta pesiä, joissa voi viettää useammankin vuorokauden putkeen.

- Ja yksi näistä syyspesistä valikoituu sitten talvipesäksi, Rautio kertoo.

Syyspesien kanssa touhuaminen on siilille ilmeisesti valmistautumista pitkään horrokseen, joka Joensuun korkeuksilla kestää jopa kahdeksan kuukautta.

Yli puolella salmonella

Luontaisen ravinnon kuten kovakuoriaisten ja kastematojen lisäksi siili käyttää hyödykseen myös ihmisen tarjoamaa ravintoa. Siilejä syöttäessä pitää ottaa huomioon se, että yli puolet tutkituista siileistä kantoi salmonellaa.

Ruokintapaikkojen hygieniasta huolehtiminen on siten erityisen tärkeää.

- Siiliä voi ruokkia, koska se hyötyy siitä. Meillä on todella lyhyt ajanjakso, jolloin siili valmistautuu seuraavaan talveen ja kaikki täytyy tehdä.

Siiliä voi ruokkia, koska se hyötyy siitä.

Anni Rautio

- Mutta jotta se ei käänny siiliä vastaan, huolehditaan hygieniasta ja pidetään taukoja ruokinnassa. Loppusyksystä kun naaraat ja poikaset keräävät vararavintoa talvea varten, niin silloin siilin ruokkiminen on ihan hyödyllistä.

Siiliä on siis turha ruokkia silloin, kun luonnosta löytyy hyvin ruokaa.

Maitoa ei saa siilille antaa. Raution mukaan parasta evästä on vähäsuolainen, miedosti maustettu ruoka.

- Jotkut syöttää pähkinöitä tai kissanruokaa. Vaikka ruoantähteitä, jotka eivät ole kivin suolaisia.

Filosofian maisteri Anni Raution biologian alaan kuuluva väitöskirja On the northern edge - ecology of urban hedgehogs in eastern Finland (Pohjoisella äärirajalla - kaupunkisiilin ekologia Itä-Suomessa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Joensuussa 14.2.2014 kello 12, N100, Natura-talo.

Lue seuraavaksi