1. yle.fi
  2. Uutiset

Akvaarion ahvenpojat kasvavat isoon tehtävään

Suomussalmella neljä ahventa uiskentelee kaikessa rauhassa. Riista- ja kalatalouslaitoksen entisen kalastusmestarin Matti Juntusen kodin takahuoneessa olevat ahvenet ovat osa kasvatusjärjestelmää, jolla kokeillaan, kuinka kotimaisesta ahvenesta saataisiin kasvatuskala.

luonto
Ritva Nirkon ja Matti Juntusen omakotitalon takahuoneen akvaariossa uiskentelee perinteisiä ahvenia.
Sanna Kähkönen / Yle

Ritva Nirkon ja Matti Juntusen omakotitalon takahuoneen akvaariossa uiskentelee perinteisiä ahvenia. Akvaarion päällä komeilee kasviksia ja vihanneksia veden loristessa koko komeuden läpi.

Kokonaisuus on maailmalla tunnettu Aquaponics (siirryt toiseen palveluun)-kasvatusmenetelmä, jota suomussalmelainen eläkeläispariskunta pyörittää harrastuksenaan.

– Altaassa kalat tuottavat muun muassa ammoniakkia, joka ilman mitään puhdistusta muodostuu myrkyksi. Tässä kiertovesiviljelyssä niin ei tapahdu, koska vesi nostetaan pienellä pumpulla kasvipedeille, joissa pohjalla on lekasoraa. Typpibakteeri tarttuu soran huokoiselle pinnalle muodostaen kalvon, jota nitraatista kehittyvä ammoniakki käyttää ravinnokseen. Lopulta myös kasvit pystyvät ottamaan ravintoa kuin luonnostaan. Aikansa kierrettyään vesi on puhdasta kaloille hengitettäväksi, Matti Juntunen selittää.

Australiassa, Amerikassa, Afrikassa sekä Kaukoidässä menetelmää on kokeiltu kirjoahveniin, joka on eniten kasvatettu kalalaji lohen jälkeen.

– Kustannustehokkaista syistä johtuen tässä vaaditaan tämä kasvistenkin tuotanto. Pelkillä kalankasvatustuloilla tätä ei kannata pyörittää. Meillä tässä ohessa kasvaa muun muassa salaatteja. Maailmalla onnistumisia on tullut tomaattien, mansikoiden, sitruskasvien, jopa perunoiden suhteen.

– Tämähän on skaalattavisssa yhden perheen tarpeista, aluetasolle asti. Kehitysmaihin lähteville järjestötyöntekijöille on pidetty kursseja, joilla he oppivat neuvomaan, kuinka tällainen järjestelmä rakennetaan.

Suomussalmen akvaarioahvenia ruokitaan grillitikkuun tökätyllä madolla.
Sanna Kähkönen / Yle

Pilkottuja matoja grillitikun päässä

Samaan aikaan Ritva Nirkko koputtelee akvaarion lasia ja kutsuu kaloja syömään.

- Tulkaahan pojat maistelemaan, Nirkko huokuttelee. Samalla hän toteaa, että vieraat äänet saavat kalat vetäytymään suojiinsa.

Akvaarion viereisestä kompostorista kaivetut madot ovat neljälle ahvenelle vain herkkupaloja, muuten saavat syödäkseen silputtua kalaa. Matti Juntunen kertoo, että ahven on tarkka syöntiajastaan.

Kompostorista kaivetut madot palotellaan ennen kuin ne tarjoillaan akvaarioahvenille grillitikun nokassa.
Sanna Kähkönen / Yle

– Nämä ahvenet ovat jäänteitä viime kesän kokeesta, jolloin meillä oli 1000 litran kalasäiliö. Samanlainen koe oli sekin, mutta isommassa mittakaavassa. Päätettiin jättää kalat kaveriksi talvea vasten, jotta saadaan kokemuksia tästäkin ajasta, kertoo Matti Juntunen.

Suomussalmelaisten tavoitteena on saada onnistumaan ahvenen kasvatus, koska sen saatavuus tällä hetkellä kaupoista on heikkoa

– Ahven on mielestäni arvokas kala, nytkin neljä kertaa kalliimpi kuin kirjolohi, summaa Juntunen ja toteaa, että kasvatukseen voi käyttää myös muita kaloja.

Sokea Hilma-ahven kuoli nälkään

Kaloja oli alunperin viisikin, mutta yksi ahvenista ei selvinnyt. Ritva Nirkko huolestui yhden ahvenen voinnista jo viime syksynä.

Sain sen verran myönteistä palautetta, että olen hakemassa jossakin muodossa EU:lta rahaa.

Matti Juntunen

– Yksi aamu kaloja ruokkiessani huomasin, että Hilma ui syrjässä. Ja minulle tuli tietysti hirmuinen hätä, että mikä sitä vaivaa. Laitoin matoa tikun päähän, ja kuinka ollakaan, kala tarttui siihen. Näin jälkikäteen voin todeta sen olleen sokea.

- Kokemuksen kautta näistä oppii, meinasin jo suurimman hädän hetkellä antaa Hilmalle pillillä tekohengitystä, naurahtaa Ritva Nirkko.

Käynnissä olevassa kokeilussa Matti Juntusen mukaan vaikeinta on säätää nitriitti- ja ammoniakkiongelmat pois. Niiden seuraamiseen tarvitaan vesinäytteitä, joiden avulla tarkkaillaan veden laatua. Pahimmillaan vedestä voi tulla kaloille surmanloukku.

– Tämä allas on pieni. Jos tarkkoja ollaan, niin tähän tarvittaisiin automatiikkaa.

Ritva Nirkon ja Matti Juntusen ahvenpoika kurkistaa akvaariolasin takaa.
Sanna Kähkönen / Yle

Pienellä laitokselle iso määrä ruokaa

Matti Juntunen kertoo löytäneensä vastaavia laitoksia ainakin Australiasta.

– Siellä on myytävänä tämmönen vastaavanlainen järjestelmä, jonka avulla kaksi ihmistä pystyy tuottamaan ravintoa jopa 20 hengelle ympäri vuoden.

– Olen perehtyessäni taustoihin nähnyt ravintoloitakin, joissa tarjotaan tällä menetelmällä kasvatettuja tuoreita kasviksia ja kaloja.

Ennen eläkkeellä jäämistään Matti Juntunen työskenteli riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella kalastusmestarina, joten kiinnostus kaloja kohtaan on pitkä aikaista.

Tämän kokeilun kriittisin vaihe onkin siinä syömiseen oppimisessa.

Matti Juntunen

– Osallistuin myös kilpailuun, jossa esittelin tätä ideaa. Sain sen verran myönteistä palautetta, että olen hakemassa jossakin muodossa EU:lta rahaa.

Ahveniaan katsoessaan Matti Juntunen tietää, kuinka EU on painostamassa kalanviljelijöitä kiertovesijärjestelmään, joka ei rasita luonnonvesiä.

– Samalla toivotaan, että kalan ruuan eli rehun hankinnassa käytettäisiin paikkakunnan omia resursseja.

Ahvenista kasvatetaan lajitovereidensa opettajia

Ritva Nirkon ja Matti Juntusen kasvattamista ahvenpojista toivotaan eräänlaisia opettajia ensi kesäksi hommattavia pikkuahvenia varten.

– Näitä ei kannata ihan kesyttää, jos niitä meinaa syödä. Näistä voi kasvaa luonnonvesistä otettaville ahvenille sellaisia, jotka neuvovat kuinka näissä olosuhteissa syödään. Tämän kokeilun kriittisin vaihe onkin siinä syömiseen oppimisessa.

– Kalastajat tietävät, että ahven on tosi kallis kala ostaa tiskiltä ja tällä pyritään nyt jalostamaan ahvenia isompia määriä. Tällä keinolla saataisiin kasvatettua luonnonvesien ahven vähän isommaksi, ennen kuin sitä jalostetaan. Suinpäin isomman kiertovesijärjestelmän rakentamiseen ei kannata lähteä, vaan ensin kokeilut tehdään näin pienellä akvaariolla, Matti Juntunen tuumaa ahvenakvaarion pulputtaessa taustalla.

Lue seuraavaksi