1. yle.fi
  2. Uutiset

Stressaaja, edessä voi olla raihnaisempi vanhuus kuin luulet

Lähestyvän loppuunpalamisen voi tunnistaa kyynisyyden lisääntymisestä työtä ja omaa itseä kohtaan. Hällä väliä -asenne ja mielekkyyden häviäminen ovat hälytyskelloja, joihin kannattaa jo havahtua.

Kotimaan uutiset
Työkyvyttömyyseläke-grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Työhön liittyvä kiireen tunne ja stressi ovat lisääntyneet, ja yhä useampi tekee vaativaa tietotyötä, joka kuormittaa nimenomaan henkisesti. Aivojen ja mielen kyky käsitellä stressiä ei kasva työn vaativuuden lisääntymisen mukana.

Liiallinen stressi ja paineet kannattaa ottaa ajoissa puheeksi työpaikalla. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, neurologi Kiti Müller sanoo, että monella suomalaisella työpaikalla onneksi puututaan asioihin, ja työssäjaksamiseen yritetään vaikuttaa.

Kuitenkin noin puolet asiantuntija-ammateissa toimivista tuntee, ettei ehdi työpäivän aikana tehdä asioita, jotka kuuluvat työhön. Jatkuva työikäisten ylirasitus voi Müllerin mukaan näkyä karulla tavalla vuosikymmenten päästä.

– Tällä hetkellä ennustetaan että tytöistä 25 prosenttia ja pojista 20 prosenttia saavuttaa sadan vuoden iän. Koko ajanhan vanhusväestön terveys on parantunut. Mutta onko näin kahdenkymmenen vuoden tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua, jos nykyiset ruuhkavuosia elävät keski-ikäiset ylirasittavat itseään arjen ja työn rasituksissa, Müller kysyy.

Ylirasitus aiheuttaa vakavia stressitiloja, jatkuvaa unettomuutta ja muita mielenterveyden häiriöitä mutta altistaa myös sydän- ja verisuonisairauksille.

– Onko nykyisten keski-ikäisten eliniänodote sittenkään niin hyvä ja kuinka terve se vanhuus on? Se voi ihan yhtä hyvin olla, jos me ei havahduta tähän, että he ovatkin raihnaisempia kuin nykyiset vanhukset, Müller varoittaa.

Müller perää työpaikoille enemmän joustoja työaikoihin. Sellaisista neuvotellaan parhaillaan myös työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluissa, joiden on tarkoitus päättyä ensi syksynä. Neuvottelujen tuloksena saatetaan myös nostaa lakisääteistä eläkeikää.

Müller muistuttaa, että työnantajien vastuun lisäksi jokainen on kuitenkin myös itse vastuussa omasta terveydestään, ja omasta jaksamisesta täytyy pitää itse huolta.

Lue seuraavaksi