1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

”Jokainen lastensuojelussa ennen vuotta 1984 työskennellyt voi varautua siihen, että nimi nousee esiin”

Jo noin sata laitokseen tai perheeseen lapsena sijoitettua on ilmoittanut haluavansa kertoa kokemuksistaan valtakunnallisen selvityksen tekijöille. Nimiä nousee esille selvityksen yhteydessä

Kotimaan uutiset
Entinen perhekoti-isä Tapio Siekkinen (vas.) ja THL:n kehittämispäällikkö Juha Fränti keskustelivat lastensuojelun tulevaisuudesta Oulussa järjestetyssä seminaarissa.
Iita Pirttikoski / Yle

Vuosina 1937-1983 huostaanotettuina olleiden lasten kokemaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa selvitetään vapaaehtoisin haastatteluin. Ensisijainen tarkoitus on tarjota kuulluksi tulemisen mahdollisuus, ei niinkään etsiä syyllisiä.

Vuonna 1984 voimaan tullut uudempi lastensuojelulaki muutti toimintaperiaatteita merkittävästi, ja siksi tarkastelua ei uloteta sen jälkeiseen aikaan.

- Mahdollisesti esiin tulevat epäkohdat ovat todennäköisesti pääosin vanhentuneita lain edessä, arvioi Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro.

Rikosoikeudellinen vastuu voi kuitenkin yhä tulla kyseeseen esimerkiksi pitkäaikaisissa hyväksikäyttötapauksissa.

Vastaavanlaisia selvityksiä on tehty muuallakin Euroopassa.

- Tulossa on kovaa tavaraa, mikäli asiat menevät samoin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, Sauro sanoo.

Näissä tapauksissa valtio on voinut tarjota asianosaisille anteeksipyynnön ja korvauksia.

- Lastensuojelutyötä ennen vuotta 1984 tehneet voivat varautua siihen, että heidän nimensä nousee selvityksen yhteydessä esiin, toteaa Sauro.

Pitkän aikajänteen selvitystyö perustuu vapaaehtoiseen yhteydenottoon, ja noin sata henkilöä on jo toimittanut sosiaali- ja terveysministeriölle yhteystietonsa haastattelua varten. Sauro toteaa, että on sivistysvaltion tehtävä nostaa tällaisia tapauksia esiin ja ottaa niistä opiksi.

- Sillä on väliä ihmiselle, joka kääntää tyynyä kolme kertaa yössä kun ei ole saanut puhuttua.

Asiat suhteutettava aikaan

Perhekoti-isänä ja Pohjolan poikakodin työntekijänä yhteensä nelisenkymmentä vuotta lastensuojelutyötä tehnyt Tapio Siekkinen toivottaa selvityksen tervetulleeksi. Hän kuitenkin ihmettelee vanhojen asioiden kaivelemista ja toivoo, että asiat suhteutetaan silloisen yhteiskunnan lainsäädäntöön ja asenteisiin.

- Siinä voi muuten mennä monta hyvää ihmistä pesuveden mukana.

Siekkinen ei pelkää nimensä nousemista pintaan. Hän kokee, että omassa työyhteisössä on noudatettu korkeaa moraalia ja toimittu lasten edun mukaisesti. Monet nuoret ja lapset ovat kiittäneet jälkikäteen.

Sillä on väliä ihmiselle, joka kääntää tyynyä kolme kertaa yössä kun ei ole saanut puhuttua.

Seppo Sauro

- Jos jossain tulee esiin, niin hyvässä korkeintaan.

Hän korostaa, että joidenkin laitosten ja sijaisperheiden toiminnasta voi nousta esiin myös erittäin vakavia epäkohtia, jotka on syytäkin selvittää.

- Siellä varmasti moni kantaa piston sydämessään, jos on jotain tehnyt. Lievempiä laiminlyöntejä kun tapahtui, niin ne selvitettiin siinä tilanteessa kasvatuksellisesti tai vanhempien ja jopa lääninhallituksen kanssa.

Yksilön oikeuksien ja yhteisten pelisääntöjen suhteen on lastensuojelussa menty Sauron mukaan huomattavasti eteenpäin. Ruumiilliseen koskemattomuuteen, asioiden kirjaamiseen, läpinäkyvyyteen ja julkisuuteen liittyvä lainsäädäntö oli löyhempää ensimmäisen lastensuojelulain aikana.

Siekkinen puolestaan kritisoi, että kultainen keskitie on jäänyt löytämättä, ja kasvattajilta on riisuttu työvälineet.

- Mehän ollaan tänä päivänä aivan kynnettömiä kasvatettavien lasten suhteen. Puheella kasvattajia, vierellä juoksijoita ja motivoijia.

Fyysinen kurittaminen kiellettiin Suomen lastensuojelulaitoksissa lopullisesti vuonna 1965.

Alalla 70-luvulla aloittanut Siekkinen kertoo, että hän ei ole törmännyt yhteenkään vakavaan ylilyöntiin työuransa aikana.

Lue seuraavaksi