Koulutuksen arvioinnista vientivaltti

Jyväskylän ammattikorkeakoulu kehittää koulutuksen arviointia Egyptissä. Tavoitteena on luoda 90 miljoonan ihmisen maahan työkaluja, joiden avulla koulutusta voitaisiin kehittää pitkällä tähtäimellä. Asiantuntijan mukaan Suomella on hyödyntämätöntä potentiaalia koulutuksen viennissä.

Kotimaa
Egyptiläisiä neuvottelupöydän ääressä.
Joukko egyptiläisiä, korkea-arvoisia koulutuksen asiantuntijoita vieraili Jyväskylässä tutustumassa paikalliseen koulutukseen. Vieraat saivat tietoa muun muassa opettajien koulutuksesta Suomessa.Matti Myller / Yle

Jyväskylän ammattikorkeakoulu luotsaa parhaillaan projektia, jossa viedään koulutuksen arviointia Egyptiin. Viime syksynä hanke jouduttiin pistämään jäihin Egyptin levottomuuksien vuoksi, mutta nyt suomalaiset ja saksalaiset asiantuntijat ovat päässeet jatkamaan työtään.

Koulutuksen arviointi tarkoittaa yhtenäisiä laatukriteerejä muun muassa opettajien koulutustasovaateisiin ja koulutuksen saatavuuteen.

- Siinä arvioidaan muun muassa koulutuksen saavutuksia ja toteutusta, ja sitä, miten hyvin oppilaitokset saavuttavat työelämän tarpeet. Myös esimerkiksi sähköiset oppimisympäristöt ovat Egyptissä uutta, joten he haluavat tietää, miten niitä arvioidaan ja millaiset kriteerit vaaditaan, selittää projektin johtaja Heikki K. Lyytinen.

Koulutuksen yhtenäistäminen vie vuosikymmeniä

Koulutuksen arviointi ei ole universaali tuote, joka voidaan sinällään siirtää minne tahansa. Lyytisen mukaan kulttuurierot on otettava huomioon, mutta yleiset periaatteet ovat sovellettavissa.

Tavoitteena on kehittää sellainen arviointikulttuuri, joka pidemmän päälle auttaisi niin oppilaita, opettajia, kuin koulujen johtoakin oppimaan.

Esimerkiksi sähköiset oppimisympäristöt ovat Egyptissä uutta.

Heikki K. Lyytinen

Oman lisähaasteensa koulutusvientiin asettaa kohdemaan koko: Egyptissä on väkeä lähes parikymmentä kertaa Suomen verran ja oppilaitoksia 50 000. Työsarkaa riittää pitkäksi aikaa.

- Siellä ei pystytä tavoittamaan koko valtavaa väestöä, ei aikuiskoulutukseen eikä peruskoulutukseen. Tyttöjen ja poikien pääsymahdollisuudet koulutukseen ovat erilaisia ja lukutaidottomien määrä on suuri, eli kyllä pitkä matka on, vuosikymmeniä vie ennen kuin päästään sille standarditasolle, millä Euroopassa ollaan. Mutta pienestä on aloitettava ja tämä on eräs pisara siinä meressä.

Yrittäjyydestä ja opettajankoulutuksesta vientituotteita

JAMKilla on vireilä muitakin koulutusvientihankkeita, Egyptin projekti on tällä hetkellä pisimmällä. Lyytisen mielestä koulutuksen viennissä olisi Suomelle vielä paljon mahdollisuuksia.

- Potentiaalia on, kun vain olisi rohkeutta lähteä. Me olemme nuori koulutuksenvientimaa ja tarvitsemme eri organisaatioiden välistä yhteistyötä, jolla vientiosaamista voitaisiin vahvistaa.

Pienestä on aloitettava ja tämä on eräs pisara siinä meressä.

Heikki K. Lyytinen

Lyytisen mukaan Keski-Suomessa koulutuksen arvioinnista voitaisiin tuotteistamalla kehittää vientivaltti.

- Meillä on opettajankoulutusta ja tutkintoja, joita voitaisiin viedä ja kohdentaa. Yrittäjyyskasvatus on esimerkki, josta voitaisiin kehittää tuote, joka kiinnostaa Afrikan maita.

JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoimassa Twinning-hankkeessa on mukana koulutuksen arvioinnin asiantuntijoita myös opetushallituksesta, Korkeakoulujen arviointineuvostosta, Koulutuksen arviointineuvostosta, opetus-ja kulttuuriministeriöstä sekä Jyväskylän yliopistosta. Hanke jatkuu näillä näkymin ensi vuoden puolelle.