1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kiristävätkö vaatteet vai pelottaako keinussa? – Saatat olla aistiyliherkkä

Säpsähditkö, kun haarukka tipahti lattialle kilahtaen vai tuntuvatko vaatteiden pesulaput kuin hiekkapaperilta iholla? Kyse saattaa olla herkistyneestä aistista. Aiemmin lapsi saatettiin leimata hankalaksi tapaukseksi, mutta viime vuosina aistiherkkyyksiä on alettu ymmärtää paremmin.

Kotimaan uutiset
korva kuulo
Heli Kaski / Yle

Aistiherkkyydet ilmenevät ihmisillä ylireagointina esimerkiksi tuntoaistimuksiin, liikkeelle, eri äänille ja valolle.

Vielä muutama vuosi sitten tämä oli ihan outo asia useimmille.

Merja Tompuri

– Esimerkiksi kosketus ja vaatteiden materiaalit, ei uskalla keinua tai tehdä kuperkeikkoja, luettelee lasten aistiherkkyyksiin erikoistunut toimintaterapeutti Merja Tompuri.

Herkkyyksiä voi olla useampia samaan aikaan ja ne voivat myös vaihdella. Tompurin mukaan ne riippuvat tilanteesta, vireystilasta ja päivästä.

Kuuloyliherkkyydessä äänet, kuten vauvan itku ja pölynimuri, saattavat ärsyttää.

– Tai sitten reagoi pieneen kolaukseen niin voimakkaasti, että säpsähtää kunnolla, vaikka toinen ihminen ei kuulisi koko ääntä ollenkaan, Tompuri kertoo.

Herkän tuntoaistin omaava lapsi saattaa olla herkkä yllättävälle kosketukselle niin, että hän saattaa automaattisena reaktiona lyödä tai läpsäistä sitä itse tiedostamatta.

– Joskus ei halua mennä toisten lasten lähelle, kun tietää että voi tulla yllättävä kosketus. Sillä tavalla vuorovaikutus kärsii, Tompuri kertoo.

Outo asia vielä vuosia sitten

Aistiyliherkkyyksien yleisyyttä ei ole tilastoitu, mutta Tompuri arvioi, että hyvin monella on jotakin tietynlaista herkkyyttä, jota ei voida kuitenkaan pitää sellaisena, joka rajoittaisi arkea.

– Jos ajatellaan vaikka koululuokkaa, niin voi olla, että siellä on pari sellaista herkempää lasta. Mutta jos on vaikka kolme luokallista, niin yhdellä lapsella voi olla jonkun aistin käsittely enemmän rajoittavaa.

Vanhemmat tunnistavat lapsistaan Tompurin mukaan herkkyyksiä nykyään aika hyvin.

Aikuisena pystyy elämään niiden kanssa paremmin, koska silloin sallitaan käyttäytyä toisella tavalla kuin lapsena.

Merja Tompuri

– Ihan muutaman vuoden aikana asiasta on alettu puhua. Kouluissa ja päivähoidossa tiedetään paljon näistä. Mutta vielä muutama vuosi sitten tämä oli ihan outo asia useimmille, hän kertoo.

Ennen aistiyliherkän lapsen kohdalla saatettiin ajatella, että lapsi on kuriton, huonosti käyttäytyvä tai kärsii psyykkisistä ongelmista.

– Ennen, esimerkiksi 60-luvulla, pakotettiin syömään ja lautasen piti olla tyhjä. Ei uskottu, että makuaisti voi olla erikoinen ja ruoka oikeasti tuntuu pahalle. Ajateltiin, että kunhan nirsoilee turhaan, Tompuri kertoo.

Nyt erityisesti koulu- ja päiväkotiympäristöissä aistiyliherkkyyksistä tiedetään.

– Etenkin erityisopettajat ja -lastentarhanopettajat tietävät asiasta ja heillä on myös keinoja helpottaa lapsen arkea.

Aistiyliherkkyyden kanssa voi oppia elämään

Aistisäätelyongelma on aivojen ja keskushermoston poikkeava tapa käsitellä aistitietoa. Sitä ollaan Tompurin mukaan jonkin verran tutkittu lääketieteellisillä tutkimuksilla, mutta ei luokiteltu vielä oikeaksi diagnoosiksi.

Aistiherkkyydet liittyvät Tompurin mukaan usein esimerkiksi keskittymishäiriöihin, kuten autismiin ja ADD- ja ADHD-tyyppisiin sairauksiin.

Yliherkkyyttä voidaan hoitaa esimerkiksi toimintaterapialla. Jotkut korjaantuvat ja häviävät kokonaan, mutta eivät aina. Yliherkkyyden kanssa voi oppia elämään.

– Esimerkiksi kuuloylireagointi helposti säilyy aika pitkään, mutta sitten terapiassa ja siellä koulussa yritetään muokata sitä ympäristöä niin, että siellä tulee toimeen, Tompuri kertoo.

Yliherkkyydet usein lieventyvät kasvun ja kypsymisen kautta, mutta ne voivat myös säilyä ja vaikuttaa sosiaaliseen elämään jonkin verran myös aikuisena.

– Mutta aikuisena pystyy elämään niiden kanssa paremmin, koska silloin sallitaan käyttäytyä toisella tavalla kuin lapsena, sanoo Tompuri.

Lue seuraavaksi