Koe uusi yle.fi

"Ihmiset on jätetty köyhyyteen" – Bosnian protestit haastavat eliitin

Bosnia-Hertsegovinassa jatkuvat mielenosoitukset ravistelevat 90-luvun sisällissodan jälkeen luotua valtajärjestelmää. Köyhyyden, työttömyyden ja korruption suututtamat kansalaiset ovat alkaneet muodostaa kansankokouksia vaatimaan uudistuksia hallinnolta.

Ulkomaat
Bosnialaiset mielenosoittajat sytyttivät hallintorakennuksen tuleen Sarajevossa 7. helmikuuta 2014.
Bosnialaiset mielenosoittajat sytyttivät hallintorakennuksen tuleen Sarajevossa 7. helmikuuta 2014. AFP / Lehtikuva

Viime viikolla alkaneet protestit ovat järkyttäneet 90-luvun verisen sisällissodan leimaamaa Bosnia-Hertsegovinaa. Bosniaa oli totuttu ajettelemaan pysähtyneenä mutta vakaana osana entistä Jugoslaviaa.

Mellakoiksi leimahtaneissa protesteissa ei ole kyse etnisten ryhmien erimielisyyksistä vaan taloudellisesta kurjistumisesta.

Bosnian monipolvisen byrokraattinen ja pahoin korruptoitunut hallinto ei kykene vastaamaan kansalaisten huolenaiheisiin.

– Protestin laukaisi kertynyt raivo ja viha siitä, että ihmiset on jätetty köyhyyteen ilman mahdollisuutta elää työstä saatavalla palkalla, professori Damir Arsenijević Tuzlan yliopistosta sanoo.

Useisiin Bosnia-Hertsegovinan kaupunkeihin levinneet protestit alkoivat keskiviikkona 5. helmikuuta juuri koillisesta Tuzlan teollisuuskaupungista.

– Protestit kiihtyivät, koska hallitusvalta kaikilla tasoilla Bosniassa kieltäytyi kuulemasta, mitä ihmiset oikeasti tarvitsevat. Sen sijaan poliitikot jatkoivat varastamista, rikastumista ja kansan tahdon halveksimista, Arsenijević jatkaa.

Protestit levisivät nopeasti muihinkin Bosnian kaupunkeihin kuten pääkaupunkiin Sarajevoon, Zenicaan, Bihaćiin ja Mostariin.

Ihmiset tukkivat poliisiautojen kulun kadulla.
Ihmiset tukkivat poliisiautojen kulun lähellä hallintorakennusta Sarajevossa 6. helmikuuta. Elvis Barukcic / AFP / Lehtikuva

Kansa on kyllästynyt poliitikkoihin

Protestin kohteena näyttää olevan koko nykyinen poliittinen eliitti. Poliitikkojen katsotaan rikastuvan kansalaisten kustannuksella.

– He ovat täysin yksityistäneet julkisen sfäärin. Ihmiset ovat nälkäisiä, heillä ei ole kunnollista terveydenhuoltoa, koulutus on jätetty ilman resursseja, Arsenijević kuvailee tuntoja.

Bosnian parlamentaarikkojen palkat ovat alueen korkeimpia. Palkka voi nousta 3500 euroon kuussa, kun keskipalkka ei yli 350 euroa.

– Kaikki nämä rahat, jotka voitaisiin kanavoida kaikkien hyväksi, käytetään yksityisiin etuihin. Riittää jo, Arsenijević sanoo.

Myös tutkija Jasmin Mujanović korostaa sosioekonomisia taustatekijöitä.

– Kyseessä on maa, jossa vallitsee massatyöttömyys – nuorison keskuudessa työttömyys lähestyy 60 prosenttia ja se on noin 40 prosenttia koko työikäisestä väestöstä. Työttömyys on pysynyt tuolla tasolla lähes koko sodanjälkeisen ajan eli noin 20 vuotta, Columbian yliopistossa New Yorkissa vierailevana tutkijana toimiva Mujanović sanoo.

Oligarkit purkivat teollisuuden

Ei ole sattumaa, että protestiliikehdintä lähti liikkeelle juuri Tuzlasta. Tuzla on yksi Bosnian keskeisistä teollisuuskaupungeista.

Entisessä Jugoslaviassa tehtaat olivat nimellisesti työläisten omistamia, sillä Jugoslavia vannoi ainakin virallisesti työläisten itsehallinnon nimeen. 90-luvulla tehtaat siirrettiin ensin työläisiltä valtion omistukseen ja sitten niitä alettiin yksityistää.

Korruption läpitunkema yksityistämisprosessi on mahdollistanut poliittiseen eliittiin kytkeytyvien liikemiesten rikastumisen mutta työntänyt köyhyyteen maan keskiluokan ja työväenluokan.

Jasmin Mujanović muistuttaa, että kansainvälinen yhteisö ja Euroopan unioni ajoivat yksityistämistä välttämättömänä askeleena Bosnia-Hertsegovinan talouden modernisoimiseksi.

– Kuten niin monissa muissakin jälkisosialistisissa maissa maan teollinen rakenne on kokonaan purettu, myyty osina, ja tehtaiden toiminnan jatkumista tai edes jonkinlaista korvausta odottaneet työläiset ovat joutuneet köyhyyteen, Mujanović sanoo.

– Monissa näissä tehtaissa työläiset jatkavat työntekoa mutta eivät yksinkertaisesti saa palkkaa. On valtavasti tarinoita työläisistä, jotka eivät ole saaneet palkkaa 54 kuukauteen.

Mujanovićin mukana talous on konkurssitilassa koko maassa, mutta tilanne tuntuu jyrkimmin vanhoissa teollisuuskeskuksissa, joissa on työväenluokan järjestäytymisen historiaa.

Mujanović rinnastaa Bosnian protestit Brasilian ja Turkin, Kreikan ja Espanjan viimeaikaisiin mielenilmauksiin ja tyytymättömyyteen.

– Kuten niin monissa muissa maailman maissa Bosniassa on erittäin koulutettu keskiluokka ja työväenluokka, jotka on lähes systemaattisesti suljettu taloudellisesta ja poliittisesta järjestelmästä.

Protestoijat välttelivät nationalismia

Bosnia-Hertsegovinassa puhjenneissa protesteissa mielenkiintoinen piirre on, että mielenosoittajat ovat pyrkineet välttämään aiempien vuosien bosnialaisesta politiikasta tuttuja etnisiä jakolinjoja Bosnian muslimeihin eli bosniakkeihin, kroaatteihin ja serbeihin.

– Protestoijat ovat vaatineet konkreettisiin sosioekonomisiin huolenaiheisiin vastaamista eivätkä ole antaneet huijata itseään nationalistisiin sananvaihtoihin, Jasmin Mujanović sanoo.

Bosnialaiset puolueet kuitenkin reagoivat protesteihin syyttämällä niitä hyökkäyksiksi Bosnia-Hertsegovinan valtiota tai bosniakkien tai kroaattien tai serbien yhteisöä vastaan riippuen siitä, mikä puolue oli äänessä. Protesteja väitettiin hämärien ulkomaisten elementtien järjestämiksi.

Valtaosa protesteista on keskittynyt Bosnian muslimien eli bosniakkien alueille, mutta protestimieliala on levinnyt myös kroaattien ja serbien alueille Bosniakkien ja kroaattien federaation alueella.

– Olemme nähneet protestin leviävän sellaisiin paikkoihin kuin Mostar ja Livno, joista Mostarissa on suuri määrä kroaatteja ja Livno on lähes kokonaan kroaattikaupunki. Olemme nähneet protesteja myös Drvarissa, joka on serbienemmistöinen kaupunki federaation alueella, Mujanović luettelee.

Mielenilmauksia on nähty myös Serbitasavallan puolella, vaikka sen hallinto on keskitetympi ja vallanpitäjät ovat pyrkineet estämään protestiliikehdinnän tarttumisen.

Mujanović kertoo, että protestien järjestäjiä vastaan on järjestetty pelottelukampanja sosiaalisessa mediassa.

– Siitä huolimatta kaupungeissa kuten Prijedor protestoijat ovat tulleet ulos ja puhuneet viranomaisille, esittäneet vaatimuksiaan. Olemme nähneet protestin Banja Lukassa. Olemme nähneet yrityksiä organisoitua paikoissa kuten Bijeljina ja muissa pienemmissä paikoissa, Mujanović sanoo.

Kansankokoukset esittävät vaatimuksia

Mieltään osoittavat kansalaiset ovat useissa kaupungeissa järjestäytyneet kansankokouksiin, joissa he laativat vaatimuksiaan vallanpitäjille. Protestien lähtöpiste Tuzla oli tässäkin ensimmäisenä.

– Ihmisillä on hyvin tarkkoja vaatimuksia. Tuzlassa lähes tuhat kansalaista otti osaa päätöksentekoon, professori Damir Arsenijević kertoo Tuzlasta.

– Kansankokous on suoran demokratian keino, jolla ei ole johtajaa vaan puheenvuorojen jakaja, kansankokouksessa ei ole hierarkiaa, se on avoin työnteon malli, Arsenijević kuvailee.

Hän sanoo, että rauhanomaiset protestit jatkuvat, kunnes kansankokouksen vaatimukset on hyväksytty.

Tuzlassa kansankokous on muun muassa vaatinut loppua poliisin brutaaleille otteille mielenosoittajia vastaan. Lisäksi kansankokous on vaatinut teknokraattista, ammattimaista hallintoa.

Bosnian kevät?

Balkan-asiantuntija Jasmin Mujanović näkee protesteissa Bosnian kansalaisyhteiskunnan heräämisen.

– Näiden kansankokousten syntyminen kertoo uuden poliittisen tietoisuuden muotoutumisesta Bosniassa, Columbian yliopistossa New Yorkissa vierailevana tutkijana toimiva Jasmin Mujanović sanoo.

– Prosessista tulee sotkuinen ja protestoijat tekevät virheitä, koska ihmiset ovat olleet 20 vuoden ajan käytännössä suljettuina poliittisen prosessin ulkopuolelle. Siksi he ovat vihaisia, pettyneitä ja riistettyjä ja tässä on mukana paljon raakaa tunnetta, Mujanović sanoo.

Mielenosoituksista on jo ehditty puhua Bosnian keväänä.

– Olen käyttänyt sitä termiä ja olen nähnyt muiden ihmisten käyttävän sitä, koska on symbolisesti ja psykologisesti tärkeää Bosnian asukkaille nähdä, että tämä on heidän hetkensä, tämä on se hetki, jolloin he heräävät, Mujanović sanoo.

Jo pelkästään se, että neljä kantonihallitusta on eronnut mellakoiden takia, on Mujanovićin mielestä merkittävä tapahtuma.

Hän uskoo, että nykyisellä protestiliikehdinnällä on suuri merkitys Bosnian yhteiskunnalle riippumatta siitä, tuottaako se lopulta konkreettista poliittista muutosta.

– Ihmiset ymmärtävät nyt, että he itse voivat muuttaa asioita, jos he organisoituvat ja lähtevät kaduille.

Lähteet: AFP, AP, Reuters