Linnut ovat selättäneet pahimman talven

Pidentyneet päivät ovat herättäneet linnut keväiseen lauluun. Lumiseen Ylä-Kainuuseen kevät ylettyy myöhemmin.

luonto
Talitiainen oksalla
Pentti Kallinen / Yle

Talviloman viettäjät odottelevat vasta parhaimpia talven ulkoilupäiviä, mutta linnut ovat jo selättäneet pahimman talven. Kajaanilaisella lintuharrastajalla Ari Partasella on iso lintujen ruokintapaikka, mutta siellä ei ole näkynyt lauhalla ilmalla nälkäisiä lintuja.

– Ne voivat tulla parvessa 15 minuutiksi, mutta sitten ne häviävät. Lauhalla ilmalla linnut lähtevät kiertelemään metsään ruoan perässä. Kovalla pakkasella linnut syövät ihmisten lintulaudoilta enemmän.

Pakkanen on linnuille rankempaa kuin pimeys, joten Partasen mukaan edes yllättävä pakkanen ei voi pysäyttää lintujen kevättä.

Kevät ylettyy Ylä-Kainuuseen myöhemmin

Kevät ei etene tasaisesti koko Kainuussa. Ylä-Kainuun lumisilla vaaroilla luonto lepää vielä hiljaisena.

– Ei ole kuulunut talitintin laulua. Muutaman lapintiaisen näin, mutta eivät ne juuri viserrelleet. Ne vain vähän piipittivät, kun ihmettelivät ketä täällä liikkuu, sanoo eräopas Jarno Kela.

– Ylä-Kainuussa on täysi talvi. Lunta on polvea myöten ja lumikengillä mennään, Kela jatkaa.

Korppi on asettunut harvinaisen lähelle asutusta

Keväisillä alueilla osa linnuista, kuten korpit ja kotkat, ovat jo aloittaneet pesän rakentamisen. Tavallisesti linnut harkitsevat tarkkaan, mihin pesänsä rakentavat, mutta Ari Partanen tietää korpin pesäpaikan harvinaisen läheltä asutusta.

– Yleensä korppi tekee pesän asumattomille alueille. Tämä yksi pesä on äärettömän lähellä taloa, vain 200 metriä seinästä. Se on todella harvinaista. Korppi on onnistunut pesimään siinä samassa paikassa jo yli kymmenen vuoden ajan. Nyt se kantelee jo risuja pesään, kertoo Partanen.

Korppi istuu pitkän kannon päällä.
Pentti Kallinen / Yle

Maaliskuussa lintujen kevät vilkastuu, kun ensimmäiset muuttolinnut tulevat. Kansallislintu joutsen on ensimmäinen. Partasen mukaan joutsenkanta on viime vuosina kasvanut tasaisesti.

– Pian joutsenet tulevat varaamaan pesäpaikkoja. Sen jälkeen tulee erilaisia kaahlaajia, sanoo Ari Partanen.

Närhi narraa laulamalla ja tiainen säveltää uusiksi

Talitiaisen perinteistä ti-ti-tyy-säveltä voi kuulla yhä harvemmin.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi talitiainen on muuttanut lauluaan. Ehkä kaupungin äänet ovat vaikuttaneet siihen.

Ari Partanen

– Ti-ti-tyy on muuttunut erilaiseksi. Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi talitiainen on muuttanut lauluaan. Ehkä kaupungin äänet ovat vaikuttaneet siihen, sanoo Partanen.

Joskus linnut matkivat toisiaan, mikä yllättää lintujen tarkkailijoita.

– Jotkut lajikkeet ovat aivan mestareita. Esimerkiksi närhi osaa tehdä vaikka minkälaisia ääniä. Muuttolinnuista myös kerttuset ja sinitiainen pystyvät varioimaan ääntään. Mutta puhetta ne eivät vielä ymmärrä, naurahtaa Partanen.