1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Jarla vai Ranta? Santtu-Matias Rouvali valitsee Sarjakuva-Finlandian voittajan

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaetaan tänä vuonna jo seitsemännen kerran Tampere Kuplii –sarjakuvafestivaalilla. Kymmenen ehdokasta on nyt julkistettu.

Kuva: Jan Hynnä / Yle

Sarjakuva-Finlandia -palkinto jaetaan 28. maaliskuuta. Tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai toisen kanssa tehdystä ansiokkaasta sarjakuva-albumista.

Tunnustuspalkinnon saajan valitsee tänä vuonna Tampere Filharmonian taiteellinen johtaja, ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Aiemmatkin valitsijadiktaattorit ovat olleet selvästi sarjakuvan ulkopuolelta. Syy siihen on selvä.

–  Sarjakuva-ala on Suomessa suhteellisen pieni, joten kun valitaan ulkopuolelta, varmistetaan valinnan objektiivuus. Lisäksi Rouvalilla on näkemys siitä, kuinka taidetta tehdään. Hän pystyy aika helposti analysoimaan kuvan ja sanan yhteisvaikutusta, sanoo Tampere Kuplii ry:n puheenjohtaja Kyösti Koskela.

Raati ruoti 71 kokelaasta 10

Luovuudessaan suomalainen sarjakuva on maailman kirkkainta kärkeä. Viime vuonna julkaistiin yli sata kotimaisin voimin toteutettua sarjakuva-albumia. Ehdolle asetettiin yhteensä 71 sarjakuva-albumia.

Sarjakuvavuosi oli äärimmäisen hyvä. Näkyy, että Suomessa on tehty pitkään työtä sarjakuvan parissa ja saatu hyvää jälkeä aikaiseksi.

Kyösti Koskela

– Sarjakuvavuosi oli äärimmäisen hyvä. Näkyy, että Suomessa on tehty pitkään työtä sarjakuvan parissa ja saatu hyvää jälkeä aikaiseksi, Koskela arvioi.

Tampere Kuplii ry:n asettama nelihenkinen valintalautakunta luki tarkkaan kaikki teokset ja totesi niiden tason jälleen kerran korkeaksi ja valinnan vaikeaksi. Lautakunta valitsi albumien joukosta kymmenen ehdokasta. Valintalautakutaan kuuluivat Markku Jalava, Mervi Miettinen, Jokke Saharinen ja Jenni Rantametsä.

Sarjakuvaromaanit löivät läpi

Käsikirjoitukset eivät ole aiemmin Kyösti Koskelan mukaan olleet Suomessa sillä tasolla, että niistä olisi saatu näin monta erinomaista sarjakuvaromaania. Ehdolla on JP Ahosen ja KP Alareen _Perkeros, _joka on musiikkia, kauhua ja fantasiaa yhdistelevä sarjakuvaromaani. Koskela kiittelee teosta harvinaisen onnistuneeksi kokonaisuudeksi.

Terhi Ekebomin_Kummituslapsi _on kuvakirjamainen sarjakuvaromaani yksinäisyydestä ja löytymisestä, ikävästä ja uudesta toivosta. Teos on vähäeleisyydessään voimakas ja vaikuttava.

Hanneriina Moisseisen sarjakuvaromaani Isä on hyvin henkilökohtainen teos tekijän isän katoamisesta. Isässä nähdään kokeilevaa sarjakuvallisuutta Karjalan käsityöperinteistä lainattujen käsin ommeltujen käspakkaliinakuvien kautta.

– Sarjakuva taipuu moneksi. Voi ottaa monestakin kirjallisuuden lajista, mutta myöskuvallinen kerronta voi olla mitä vaan. Paletti on täysin vapaa, Tampere Kuplii ry:n puheenjohtaja Kyösti Koskela sanoo.   

Sarjakuva taipuu moneksi. Voi ottaa monestakin kirjallisuuden lajista, mutta myös kuvallinen kerronta voi olla mitä vaan, paletti on täysin vapaa.

Kyösti Koskela

Nykysarjakuva elää myös historiasta

Sarjakuva-Finlandia -ehdokkaissa näkyy myös kuinka sarjakuvan keinoin voidaan kertoa historiallisia tapahtumia. Petri Hiltusen ja Ksenofonin _Anabasis 2: Tuhanten miesten marssi_on sarjakuvasovitus Ksenofonin Kyyroksen sotaretkestä. Hiltunen on hyvin perehtynyt kyseisen ajan sodankäyntiin ja ihmisiin.

Pertti Jarlan _Kapteeni Tserep _sijoittuu Venäjän sisällissotaan Siperiaan Uralin rinteille kuvaten sodan järjettömyyttä mustan huumorin keinoin. Kaikkien suomalaisten tuntema humoristi osoittaa tällä albumilla hallitsevansa myös seikkailusarjakuvan ja tarinankerronnan taidon.

– Tässä on pikkuisen enemmän kuin ne kolme strippiä, mitä on totuttu Fingerporissa näkemään. Jarlakin osaa tehdä pitkää tarinaa, Koskela sanoo.

Ville Ranta sijoitti historiallisen sarjakuvaromaaninsa _Kyllä eikä ei_1800-luvun Ouluun. Teoksessa voidaan nähdä yhtymäkohtia nykypäivän poliittiseen ilmapiiriin.

Sarjakuva osaa edelleen viihdyttää

Ehdokkaissa on monta hauskaa ja sympaattista tarinaa. Roope Erosen _Advanced Offices & Humans – Menestyksen avain _hymyilyttää yhtä lailla roolipelisukupolvea kuin toimistoduunareitakin ja antaa mahdollisuuden kurkistaa molempien salamyhkäisiin maailmoihin.

Pitkän linjan tekijät Pauli Kallio ja Christer Nuutinen ovat päässeet ehdokkaiksi teoksellaan _Kramppeja ja nyrjähdyksiä – Viidakon vaarat. _Vuosia sarjakuvassa eläneet hahmot onnistuvat yhä puhuttelemaan arjesta ja elämästä kertovilla kuvauksillaan. Teoksesta paistaa elämänilo ja optimismi.

Jarno Latva-Nikkolan _Ukkometsola _on raju, rujo ja riemastuttava kertomus pohjalaisesta sianmaitobisneksestä. Kolmen veljeksen tarina yllättää, järkyttää ja kiehtoo lukijaansa groteskeilla kuvauksilla ja tragikoomisilla juonenkäänteillä.

_Viimeinen Toivon kirja _on Tommi Musturin hillitty ja hallittu kotimaisen sarjakuvan helmi. Musturi uskaltaa luottaa kuvan ilmaisuvoimaan, eikä raskauta tarinoitaan tekstipaljoudella. Viimeinen Toivon kirja ja koko viisiosainen sarja ovat raadin mukaan yksi onnistuneimmista ja sympaattisimmista suomalaisista albumisarjoista kautta aikojen.

­­­­Kiroileva Siili oli ensimmäinen palkittu

Aikaisempina vuosina Sarjakuva-Finlandia-palkinnon ovat saaneet Milla Paloniemen tekemä Kiroileva Siili (2008), Risto Isomäen, Petri Tolppasen ja Jussi Kaakisen teos Sarasvatin hiekkaa (2009) ja Petteri Tikkasen sarjakuva-albumi Eero (2010).

Vuonna 2011 palkinnon jakoivat Kati Kovácsin Kuka pelkää Nenian Ahnavia? ja Heikki Paakkasen _Amerikka. _Vuonna 2012 palkittiin Ville Tietäväisen sarjakuva-albumi _Näkymättömät kädet _ja viime vuoden palkinnon sai Jaakko ja Lauri Ahosen Pikku Närhi.

Palkinto on Tampere Kuplii ry:n ja Luova Tampere –ohjelman vuonna 2007 perustama. Tampereen kaupunki rahoittaa 5 000 euron palkintosumman.