Tutkija: Moni elää luulojen maailmassa

Itselle asetetut vaatimukset nojaavat usein luuloihin ja kuvitelmiin siitä, mitä kaikkea pitäisi ehtiä ja jaksaa, kertoo psykologian tohtori. Jatkuva stressi uuvuttaa myös töissä. Parhaillaan selvitetään, löytyykö työuupumusoireisiin helpotusta tietoisuustaidoista.

Kotimaa
Nainen pitää päätään työpöytäänsä vasten. Taustalla tietokone auki.
Yle

Jyväskylän yliopistossa tutkitaan, voidaanko työuupumusoireilua lievittää tehokkaasti Mindfulness eli tietoisuustaitoja harjaannuttavalla lyhytkestoisella ohjelmalla.

Kelan rahoittama MUUPU-tutkimus (siirryt toiseen palveluun) käynnistyi psykologian laitoksella viime keväänä ja jatkuu vuoteen 2016 asti. Tutkimuksessa on mukana jo noin 150 työnsä kuormittavaksi ja uuvuttavaksi kokevaa 25-60-vuotiasta työssäkäyvää.

- Yleistäen voi sanoa, että he ovat työteliästä porukkaa eli tekevät hyvin ja paljon töitä. Työt jää monella päälle, niin että ajatukset pyörivät vapaallakin työasioissa, kuvailee psykologian tohtori, tutkija Anne Puolakanaho tutkittaviaan.

Työuupumuksessa elämä alkaa kapeutua. Siihen ei mahdu enää itselle voimia tuovia asioita, vaan kaikki alkaa pyöriä työn ympärillä.

Psykologian tohtori, tutkija Anne Puolakanaho

Moni sinnittelee oireidensa kanssa kertomatta niistä työnantajalleen.

- Useimmat eivät ole kertoneet uupumuskokemuksistaan työnantajalleen pelätessään leimautumista huonoksi työntekijäksi.

Työ voi ahmia kaiken ajan

Työuupumus kehittyy pitkittyneen työstressin seurauksena. Sen oireita ovat muun muassa voimattomuuden tunne, väsymys ja kyynisyys. Uupumusta potevia yhdistää usein myös se, että työ on alkanut hallita elämää.

- Elämä alkaa kapeutua ja siihen ei mahdu enää itselle voimia tuovia asioita, vaan kaikki alkaa pyöriä työn ympärillä. Kierrettä on hankala katkaista, ellei törmää johonkin. Nyt se törmäys on ollut tämä tutkimus, joka on tarjonnut pysähtymisen mahdollisuuden.

Tutkimukseen osallistujat ovat laajasti eri ammattialoilta. Vielä tämän kevään aikana mukaan etsitään lisää työuupumusoireita kokevia miehiä.

- He voivat olla kaikenlaisilla taustoilla ja kaikenlaisilta ammattialoilta, sanoo Puolakanaho.

Arvokärjessä perusasiat

Työuupumusoireiset osallistuvat tutkimuksessa kahdeksan viikon ohjattuun pienryhmäharjoitteluun, johon kuuluu muun muassa mindfulness-harjoitteita ja arvojen pohtimista. Nopeutta ja tehokkuutta arvostetaan työelämässä, mutta yksilön arvokärjessä ne eivät keiku.

Samaistumme helposti luuloihin siitä, mitä elämän pitäisi olla.

- Kun kysymme, mikä on ihmisille tärkeää ja arvokasta, niin tutkittavat eivät vastaa, että nopeus ja tehokuus, vaan taustalla on perusasioita: työssäviihtyminen, perhe ja henkilökohtaiset asiat. Esiin nousevat myös rakkaudellisuus, totuudellisuus ja kauneus eli perusarvot, jotka on olleet ihmisillä elämässä kaiketi iät ja ajat.

Puolakanaho kertoo, että henkilökohtaiset arvot hautautuvat arjessa kuitenkin usein mielikuvien, luulojen alle. Kuvitellaan, että elämää pitää elää tietyllä tavalla ja tehdä tiettyjä asioita. Myös valtava määrä virikkeitä ympärillämme houkuttelee osallistumaan ja olemaan mukana vähän kaikessa.

- Samaistumme helposti luuloihin siitä, mitä elämän pitäisi olla. Elämme tavallaan luulojen maailmassa ja ollaan enemminkin kiinni ajatuksissa, mitä minulta odotetaan ja mitä luulen toisten minulta odottavan ja irti siitä, mikä on minulle tärkeää ja mitä itse haluan, kuvailee Puolakanaho.

Asioita sanottava ääneen

Tutkija toteaa, että muutokseen tarvitaan uskallus sanoa asioita ääneen.

- En tiedä, onko ketään erotettu sen vuoksi, että kertoo, mikä itselle on tärkeää ja tuo esiin vaikka sen, että tekee työn työajan puitteissa. Se on monelle vaikea juttu tähän luulojen maailman liittyen, ettei asioita puhuta auki. Voi olla, että työnantajakin ryhtyisi toimimaan yhteistyössä, kun ottaa asiat esille ja ilmaisee ne selkeästi.

Puolakanahon mukaan Mindfulness-työskentelyssä pyritään löytäämään läsnäolo itsestä ja opetellaan kokemaan ja aistimaan asioita sellaisina kuin ne ovat.

Voi olla, että työnantajakin ryhtyisi toimimaan yhteistyössä, kun ottaa asiat esille ja ilmaisee ne selkeästi.

Pysähtyminen voi olla kovaan vauhtiin ja kiireeseen tottuneille vaikeaa. Pysähtyjä joutuu arvioimaan kokemuksiaan uudelleen.

- Siinä tullaan vastakkain itselle asettetettujen rajojen kanssa ja kysymysten, jotka liittyy siihen, että mitä tämä elämä oikein on. Pysähtymisessä pelätään varmaan itsen menettämistä, oman rajallisuuden ja kuolevaisuuden kohtaamista. Aiemmat turvatekijät, joihin on luotettu tulevat uudelleen arvioitavaksi ja se voi olla pelottavaa.

Yksinkertaisia harjoituksia

Mindfulness -ryhmiin osallistuneilla on Puolakanahon mukaan harjoitteista myönteisiä kokemuksia.

- Osallistujat ovat kertoneet, että he oppivat sallivampaa suhtautumista itseen, jaksavat paremmin tehdä töitä, oppivat luottamaan, että kaikki on hyvin. Myös epämukavuuden sietämisen kyky kasvaa ja ihmiset alkavat nähdä iloa ja valoa, kokea elämää, kuvailee Puolakanaho.

Yhteistä harjoituksille on, että niissä kohdennetaan huomio tiettyyn aistimukseen - kuunnellaan esimerkiksi, mitä ääniä ympärillä kuuluu.

- Tyypillinen harjoitus on vaikkapa sellainen, missä keskitytään oman kehon aistimuksiin, tarkkaillaan hengitystä ja sitä, mitä tapahtuu omassa kehossa hengityksen aikana.

Tietoisuustaidot ovat tuskin apua ja lääke kaikkiin työelämän epäkohtiin, mutta yhteisön muutos lähtee yksilöistä.

- Kukapa muu työelämää muuttaisi kuin ihmiset itse, muistuttaa tutkija.