Australiaan on nyt pääsy kielletty – kaikki turvapaikanhakijat muilutetaan naapurimaiden riesaksi

Nauru ei ole naurun asia pakolaisille. Jos on ostanut salakuljettajalta menolipun venekyydillä Indonesiasta Australiaan, uusi päätepysäkki onkin Papua-Uusi-Guinea – tai Nauru. Ilman valitusoikeutta.

Ulkomaat
Turvapaikan hakijat vilkuttavat kuvaajalle Joulusaarella sijaitsevan pakolaiskeskuksen aidan yli.
Turvapaikan hakijat vilkuttivat kuvaajalle Joulusaarella sijaitsevan pakolaiskeskuksen aidan yli kesäkuussa 2012.Allan Krepp / EPA

32-vuotias afganistanilainen "Farzad" on hermoraunio. Hänen terveytensä on mennyt ja hänen tulevaisuutensa näyttää synkältä. Hän pystyy hädin tuskin kertomaan tarinansa.

Farzad pakeni aikoinaan taliban-liikettä rajan taakse Pakistaniin. Hän keplotteli itsensä Etelä-Aasian läpi Indonesiaan, ja sieltä salakuljettajan kyydillä Australiaan. Indonesian väkiluvultaan suurimmalta Jaavan saarelta ei tarvitse purjehtia Australian rannikolle asti, vaan Jaavalta 300 kilometrin päässä sijaitseva Australialle kuuluva Joulusaari riittää – tai riitti vielä silloin kun Farzad ylitti meren. Joulusaarella venepakolaiset pantiin suljettuun leiriin. Joulusaaren leirit ovat kammottavia ja alkeellisia paikkoja, kertoo keskustelua seuraava Pamela Curr. Hän vastaa turvapaikanhakijoita auttavan järjestön ASRC:n (Asylum Seeker Resource Centre) kampanjoinnista.

Farzad oli sikäli onnekas, että sai lopulta siirron Australian mantereelle, mutta siihen onni sitten loppuikin. Hän ei ole nähnyt perhettään viiteen vuoteen.

Farzadin mukaan monet muut samalla veneellä tulleet ovat saaneet turvapaikan Australiasta. Farzadin tilapäinen viisumi kuitenkin umpeutuu pian, ja edessä on maastakarkotus.

Afganistan ei houkuttele, mutta ei liioin Pakistan, jossa hänen vaimonsa ja viisi lastaan nyt asuvat.

– Pakistanissa perheeni on suuressa vaarassa. Viime vuonna veljeni tapettiin siellä, Farzad sanoo.

– Eivätkä lapseni ole päässeet siellä kouluun.

Toimittaja Mika Mäkeläinen haastattelee turvapaikanhakija Farzadia (kuvassa selin).
Toimittaja Mika Mäkeläinen haastattelee turvapaikanhakija Farzadia (kuvassa selin).Yle

Porttikielto venepakolaisille

Farzad kuuluu siihen pakolaisten jäännöserään, joka onnistui aikoinaan pääsemään Australiaan asti ja jonka kohtaloa on palloteltu vuosikaudet. Viime vuodesta lähtien turvapaikanhakijoiden käsittelyä on kiristetty entisestään, eikä nyt saapuvilla kohtalotovereilla olisi enää mitään asiaa Australiaan.

Australian rajavalvonta on tiukempaa kuin koskaan ennen. Australia on ilmoittanut, ettei veneellä tai lentokoneella saapuvilla ole mitään toivoa pysyvästä turvapaikasta. Linjanveto on yksiselitteinen, eikä siinä punnita turvapaikan todellista tarvetta.

Australia ei ole silti täysin sulkenut oviaan pakolaisilta: heitä otetaan maahan edelleen, mutta vasta ja vain jos heidät on hakemuksen myötä ensin todettu pakolaisiksi.

Tiukennuksen tavoitteena on vähentää venepakolaisten määrää. Viime vuonna Australian vesille tuli 300 pakolaisvenettä, joiden kyydissä oli yhteensä yli 20 000 ihmistä. Heiveröisillä paateilla salakuljettajien puolihoidossa saapuvien aasialaisten määrä onkin pudonnut roimasti.

Pakolaisvene merellä rahtilaivan vierellä.
Yli 400 Australiaan matkalla ollutta pakolaista ajelehti veneessä Intian valtamerellä elokuussa 2001. Heidät pelastettiin ohikulkeneeseen norjalaiseen rahtilaivaan. Wilhemsen Group / EPA

Samoin on romahtanut Indonesian kiinnostavuus etappina matkalla Australiaan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR rekisteröi Indonesiassa vielä viime syyskuussa yli 1 600 uutta turvapaikanhakijaa, mutta joulukuussa enää alle 300.

Australian siirtolaisministerin Scott Morrisonin mielestä tämä on todiste Australian pakolaispolitiikan onnistumisesta.

Turvapaikanhakijoiden salakuljetusbisnes on riesa myös Indonesialle, joka on tyytyväinen yrittäjien määrän laskuun – vaikka muuten maiden välit ovatkin huonot.

Venepakolaiset viedään naapurimaihin

Venepakolaisia kuitenkin tulee edelleen. Osa hinataan takaisin Indonesiaan – näin kerrotaan, mutta virallisesti Australia ei ota asiaan kantaa. Osa taas viedään pakolaiskeskuksiin Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvalle Manus-saarelle tai itsenäiseen Naurun pikkuvaltioon. Naapurimaat eivät ole humanitaarisen herätyksen saaneita mallimaita. Australia on kuitenkin alueellinen suurvalta, joka voi ostaa köyhiltä naapurimailtaan monenlaisia palveluksia. Pakolaisten käsittelyn ulkoisti alun perin työväenpuolueen hallitus viime vuonna. Syksyllä valtaan noussut oikeisto on jatkanut sitä. Poliittisesta väristä riippumatta puolueet ja poliitikot kilpailevat lähinnä siitä, kuka ottaa tiukemman linjan suhteessa turvapaikanhakijoihin. Nykyisen pääministerin Tony Abbottin tärkein vaalilupaus oli "veneiden pysäyttäminen".

– Australian nykyinen siirtolaispolitiikka on tiukkaa ja raakaa. Sen tarkoitus on toimia pelotteena, Pamela Curr selittää.

Australia on harvaan asuttu manner, ja pelkästään naapurimaassa Indonesiassa asuu kymmenkertainen määrä ihmisiä. Moni australialainen pelkää pakolaisvyöryä kuin tulvaa, joka hukuttaisi koko nykyisen elämänmenon. Siksi turvapaikanhakijoiden toivotaan etsivän luvattua maata muista ilmansuunnista.

Australiasta turvapaikkaa etsineitä kuljettanut lentokone Naurun lentokentällä.
Australiasta turvapaikkaa etsineitä kuljettanut lentokone Naurun lentokentällä syyskuussa 2012 sen jälkeen kun heidät oli kuljetettu Joulusaarelta Naurulle perustettuun pakolaiskeskukseen.Rod Henshaw / Naurun hallitus / EPA

Suut ommellaan kiinni vastalauseena

Tiukentunut linja on herättänyt vastarintaa. The Australian -lehden mukaan yhdeksän Joulusaarelle juuttunutta turvapaikanhakijaa kapinoi tammikuussa ompelemalla suunsa kiinni. Lähes 80 ilmoitti olevansa syömälakossa.

Monet turvapaikanhakijoista ovat Iranista, joiden pääsy Australiaan on nykyisin erityisen vaikeaa, sillä Indonesia ei myönnä heille entiseen tapaan viisumeita maahan saapuessa.

Australian viranomaisten mukaan valtaosa Joulusaarella vielä olevista parista tuhannesta turvapaikanhakijasta tullaan siirtämään Papua-Uuteen-Guineaan tai Nauruun.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan olot uusilla pakolaisleireillä eivät vastaa kansainvälisiä vaatimuksia. UNHCR arvioi viime marraskuussa, että turvapaikanhakijoiden kohtelu Australiassa on nykyisin turvatonta ja epäinhimillistä. Arvostelijoita on löytynyt myös monen mielestä yllättäviltä tahoilta. Mediamoguli Rupert Murdoch on haukkunut Australian pakolaispolitiikan maan rakoon. Murdochin mielestä Australian pitäisi jo oman kilpailukykynsä takia ottaa turvapaikanhakijat vastaan avosylin. Murdochin mukaan monikulttuurisuus on Australian viennin kannalta "uskomaton poliittinen etu".

Ovatko ulkomaalaiset rikkaus vai rasite?

Nimenomaan siirtolaisuus on vuosikymmenestä toiseen kasvattanut Australian väkilukua, keskimäärin 100 000 uudella asukkaalla vuodessa. Viime vuosina tulijoita on ollut noin 150 000, mutta maastamuuton takia muuttovoitto on jäänyt 60–70 000:een.

– Kansojen sekoitus on onnistunut ja maamme on vahvistunut. Nyt olemme tuhoamassa sen, kun järjettömällä tavalla estämme muutamia tuhansia venepakolaisia saapumasta tänne, Curr sanoo.

Neljännes Australian 23 miljoonasta asukkaasta on syntynyt jossakin muussa maassa – kaksinkertainen määrä verrattuna Yhdysvaltoihin, jota usein pidetään kansojen sulatusuunina. Ulkomaalaistausta ei kuitenkaan ole tae myönteisestä suhtautumisesta uusiin tulijoihin. Tammikuun alussa julkaistun kyselyn mukaan noin 60 prosenttia australialaisista uskoo, että veneellä saapuvat turvapaikanhakijat eivät ole oikeita pakolaisia. UMR Researchin tutkimuksen mukaan enemmistö myös vastustaa turvapaikanhakijoille annettavaa julkista apua. Farzad ei arvioi hallituksen tekoja eikä australialaisten auttamishaluja, mutta ASRC-järjestöstä hän on kiitollinen.

Sen vapaaehtoistyöntekijöillä on aikaa kuunnella häntä, ja sen soppakeittiöstä Melbournessa hän saa joka päivä lämpimän lounaan.

Kunnes hänet lopulta karkotetaan Australiasta.