Helsingissä mietitään kartanoiden kohtaloa

Vanhimpien Helsingissä sijaitsevien kartanoiden historia ulottuu aina 1400-luvulle. Useimmat kartanot ovat suhteellisen hyvin säilyneitä, mutta joukossa on myös remontin tarpeessa olevia.

Kotimaa
Kulosaaren kartano
Kulosaaren kartanoYle

Helsingin kaupungin alueella on 25 historiallista kartanoa.

Vanhimpien kartanoiden historia ulottuu aina 1400-luvulle saakka, vaikka nykyiset päärakennukset ovat joko 1800-luvulta tai 1800-luvulla modernisoituja.

- Osa kartanoiden päärakennuksista on hyvinkin hyvässä kunnossa, mutta valitettavasti osa sitten odottaa yhä sitä peruskorjausta, sanoo Helsingin kaupunginmuseon tutkija Johanna Björkman.

Suurin osa kartanoiden päärakennuksista on puisia, mutta joukossa on myös linnamaisia kivikartanoita.

Kaupunki on suuromistaja

Ennen mahtisukujen asuinpaikkoina olleista kartanoista on enää vain muutama yksityisessä omistuksessa.

Kaupunginmuseon mukaan Helsingin omistuksessa on peräti 18. Lisäksi kahdessa kartanossa kaupungilla on omistus pihapiiriin.

Helsinki ei itse juurikaan käytä omistamiaan kartanoita, vaan ne on vuokrattu eteenpäin.

Ravintolat ja yhdistykset käyttäjinä

Helsingin kaupungin omistuksessa olevista kartanoista monet on vuokrattu yhdistyksille, seuroille tai ravintola ja kahvila käyttöön.

Esimerkiksi Kulosaaren kartano on vuokrattu kunta-alan ammattiliiton juhlatilaksi. Kartanon sisätiloihin mahtuu hyvin yli sata ihmistä syömään ja juhlimaan.

- Kulosaaren kartanossa järjestetään hyvin paljon häitä. Etenkin kesäaikana kartano on hyvin suosittu hääpaikka sekä syntymäpäiväjuhlien viettopaikka. Lisäksi täällä pidetään ammattiliiton erilaisia koulutustilaisuuksia ja juhlia. Sitten päiväkodit järjestävät täällä lapsille luontopäiviä, kertoo Kulosaaren kartanon vahtimestari-talonmies Tuulikki Raukamo.

Talin kartanon maisemapuistoon ja pelloille rakennettiin Suomen ensimmäinen golf-kenttä 1930-luvulla. Tali on edelleen yksi maamme arvostetuimmista golf-kentistä.

Tuomarinkylän kartanossa on muun muassa ratsutila ja vinttikoirakerho ja kartanoravintola.

Viikin Latokartanon mailla on Helsingin yliopiston koetila sekä muita yliopiston tiloja.

Fallkullan tilan mailla on nykyään muun muassa palstaviljelyä sekä Helsingin nuorisoasiankeskuksen kotieläintila.

Meilahden kartanossa on ehkä Helsingin tunnetuin kartanokahvila.

Kartanopuistot

Lähes kaikkien kartanoiden puistot ovat nykyään yleisiä virkistysalueita, jonne on vapaa pääsy. Osa kartanorakennuksista on kuitenkin yksityiskäytössä, joten niiden kotirauhaa ei saa häiritä.

Kartanopuistoissa on monipuolinen kasvivalikoima jalopuineen ja pensaineen. Puistoista löytyy muun muassa siperianlehtikuusia, vuorijalavia, vaahteroita, lehmuksia, hopeapoppeleita, tammia ja saarnia.

Aikoinaan joissakin kartanopuistoissa on kasvatettu muun muassa runkoruusuja, kaktuksia ja viinirypäleitä sekä pidetty iilimatolammikkoa.

Kartanoiden tulevaisuus auki

Helsingissä sijaitsevien kartanoiden tulevaisuus on tällä hetkellä auki. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla ei ole selkeitä päätöksiä siitä, pitääkö kaupunki omistamansa kartanot jatkossakin vai myydäänkö ne pois.

Helsingin kaupunginmuseon tutkija Johanna Björkman arvelee kaupungin kiinnostuksen kartanoihin vaihtelevan taloustilanteen mukaan.

- Esimerkiksi Puotilan kartano myytiin nyt hiljattain, että kyllä tällaistakin tapahtuu. Kiinnostusta kartanoihin on jonkin verran, koska niiden ostomahdollisuuksista aina joskus kysellään, sanoo tutkija Johanna Björkman Helsingin kaupunginmuseosta.