Lemmiksi lisko, kala tai jotakin siltä väliltä?

Aksolotlit, hyönteiset, maaoravat ja haisunäädät ovat esimerkkejä Turussa asuvista erikoisista lemmikeistä.

luonto
Iguaani "Jorgos" Turusta
Yagmur Özberkan/ Yle

Turussa lemmikkieläiminä on muun muassa käärmeitä, sammakoita, liskoja, maaoravia, minipossuja ja jopa haisunäätä.

Turkulaisen Akvaariopiste-eläinkaupan omistaja Jenni Ahtolan mukaan Suomessa ollaan vielä lapsen kengissä eksoottisten eläinten kanssa.

– Suomalaiset innostuvat aika hitaasti. Täällä ollaan jälkijunassa erikoisten lemmikkien kanssa, jos verrataan esimerkiksi Amerikkaan, jossa on lemmikkinä apinoita ja kaikenlaisia öttiäisiä, sanoo Ahtola.

– Yksi erikoisin lemmikki meillä on salamentereihin kuuluva aksolotli. Se ei ole oikein kala eikä lisko, vaan siitä puolesta välistä. Meillä on myös jättituhatjalkaisia ja erilaisia liskoja, luettelee Ahtola.

Turun eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopra on törmännyt Turussa myös erikoisiin nisäkkäisiin.

– Eläinten joulurauhanjulistuksessa oli yhtenä vieraana lemmikiksi kasvatettu haisunäätä. Kyllähän näitä erikoisuuksia silloin tällöin näkyy, sanoo Leyser-Kopra.

Parikymmentä vuotta sitten eksoottisten eläinten suosiosta tuli ikäviä seurauksia, kertoo Leyser-Kopra.

– 90-luvun puolessa välissä, kun lemmikeiksi tulivat ensimmäiset punakorvakilpikonnat, eläimiä hylättiin valtavia määriä. Niihin aikoihin punakorvakilpikonnia hylättiin Turussa kymmeniä vuodessa, muistelee Leyser-Kopra.

Lemmikin hoidosta pitää olla riittävästi tietoa

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) mukaan Suomessa lemmikkeinä pidetään lukuisia eläinlajeja, joiden hyvinvoinnin tarpeista tai sairauden hoidosta ei SEY:n näkemyksen mukaan ole riittävästi tietoa. Myös Turun eläinsuojeluvalvojan Heidi Leyser-Kopran mukaan olisi tärkeää, että ihmiset selvittäisivät eläimen luonnollisia tarpeita ennen lemmikin hankintaa.

Jos haisunäädälle tulee nuha, mistä löydät eläinlääkärin, joka osaa sitä hoitaa.

Heidi Leyser-Kopra

– Sillon, kun suunnittelee erikoisen lemmikin hankkimista pitäisi selvittää, pystyykö lemmikille tarjoamaan hyvät olosuhteet ja hyvän hoidon. Esimerkiksi jos haisunäädälle tulee nuha, niin mistä löydät eläinlääkärin, joka osaa sitä hoitaa, sanoo Leyser-Kopra.

– Pitää myös perehtyä siihen, miten eläin eläisi luonnossa, jotta sille voidaan tarjota esimerkiksi oikeanlainen ravinto. Jos esimerkiksi joku lisko syö luonnossa eläviä hyönteisiä, niin sille pitää niitä eläviä hyönteisiä tarjota ympäri vuoden. Eläinsuojelulaki velvoittaa, että silloin kun eläintä myydään, pitää eläimen mukana antaa hoito-ohjeet, jatkaa Leyser-Kopra.

Lemmikkiä ostavalle annetaan mukaan sekä kirjallisia että suullisia hoito-ohjeita, sanoo Akvaariopiste-eläinkaupan omistaja Jenni Ahtola.

– Esimerkiksi siperian maaorava on vilkas eläin, se tarvitsee ison tilava häkin ja paljon liikuntaa ja aktiviteettia. Orava on hajuton, pitkäikäinen ja nokkela. Oravan omistajalla täytyy olla huumorintajua, kertoo Ahtola.

– Lemmikkiä ei koskaan saa hankkia egon kohotukseksi, ja lemmikillä pitää olla oikeanlaiset tilat sekä oikeat tarvikkeet, jatkaa Ahtola.

Suomessa pitäisi olla lista eläimistä, joita saisi pitää lemmikkeinä, vaatii Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto (SEY). SEY:n mukaan kaikki lemmikkeinä pidettävät eläinlajit pitäisikin käydä läpi ja tarkastella, voidaanko niiden hyvinvointia ihmisen hoidossa toteuttaa.