Tutkijat todistivat: Kun stressi painaa norsua, antavat kaverit "jaxuhalin"

Norsut osoittavat tukeaan muun muassa taputtamalla toisiaan kärsillään tai muodostamalla huolissaan olevan norsun ympärille tukiryhmän, osoittaa Science-tiedelehdessä julkaistu tutkimus.

luonto
Norsuja Amboselin kansallispuistossa Etelä-Keniassa.
Norsuja Amboselin kansallispuistossa Etelä-Keniassa lokakuussa 2013.Dai Kurokawa / EPA

Vanha uskomus norsujen toisilleen tarjoamasta henkisestä tuesta ja lohdutuksesta on todistettu tuoreen tutkimuksen avulla, kertoo tiedelehti Science (siirryt toiseen palveluun). Tutkijat seurasivat Thaimaassa luonnonpuistossa elävien norsujen käyttäytymistä vuoden ajan ja totesivat näiden lohduttavan peloissaan tai huolissaan olevia lajitovereitaan. Thaimaalaisen Mahidolin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Atlantan yliopiston tutkijat tutustuivat norsujen käytökseen tarkkailemalla näitä yhdestä kahteen viikkoa joka kuukausi. Päivittäin norsujen elämää seurattiin ja videoitiin enimmillään kolmen tunnin ajan. Seurannassa oli 26 iältään 3 - 60 -vuotiasta norsua, joista suurin osa ei ollut sukua toisilleen. Norsut liikkuivat tutkimusaikana vapaasti kuudessa laumassa runsaan 12 hehtaarin kokoisella alueella. Vuoden aikana tutkijat todistivat lukuisia tapauksia, joissa yksi tai useampi norsu tuki muita norsuja esimerkiksi taputtamalla toisiaan kärsillään tai muodostamalla huolissaan olevan norsun ympärille tukiryhmän. Stressaavia tapahtumia olivat muun muassa käärmeen luikerteleminen ruohikossa, koiran tulo norsujen lähelle tai uhkaavaksi koetun norsun läheisyys.

Kärsä suussa auttaa jaksamaan

Yhdessä tutkijoiden todistamassa tapauksessa naarasnorsu Mae Perm ryntäsi välittömästi naarasnorsu Jokian vierelle, kun tämä ahdistui kuultuaan vankeudessa elävän norsun metelöintiä läheisestä eläintarhasta. Mae Perm ryhtyi tekemään samoja eleitä kuin Jokian, eli se käänsi korvansa eteenpäin ja nosti häntänsä pystyyn, Sitten Mae Perm ryhtyi ääntelemään rauhoittavasti ja silitteli Jokiaa kärsällään. Tämän jälkeen norsut laittoivat kärsänsä toistensa suuhun. Tutkijoiden mukaan tätä voi verrata ihmisten väliseen lohtuhalaukseen, jota myös puhekielessä jaxuhaliksi kutsutaan. On epäselvää, kuinka paljon tästä "vertaisryhmätuesta" on apua stressitilanteeseen joutuneelle norsulle tai onko siitä enemmän apua stressaantuneelle eläimelle vai tukea antavalle eläimelle.

Seurannan aikana tutkijat todistivat yli 80 stressaavaksi luokiteltua tilannetta. He vertasivat norsujen käyttäytymistä näissä tilanteissa norsujen käyttäytymiseen normaalitilanteissa. Tutkijoiden mukaan lohdutus- ja tukieleiksi tulkittua käytöstä ilmeni lähes pelkästään stressitilanteissa.

Tutkijoiden mukaan vaikutti siltä, että norsut kykenevät tuntemaan empatiaa, eli asettumaan toisen norsun asemaan. Tämän todistaminen vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta. Norsujen on jo kauan uskottu tukevan ja auttavan toisiaan muun muassa kokoontumalla pelastamaan loukkaantuneita tai mutaan juuttuneita lajitovereitaan. Arvelua on kuitenkin ollut vaikea todistaa, sillä norsuja ei ole haluttu saattaa tarkoituksella uhkaaviin tai stressaaviin tilanteisiin. Pitkän norsujen luonnollisen käytöksen seuraamisen ansiosta tutkijat välttyivät epäeettisten tutkimuskeinojen käytöltä.