Pohjois-Karjalasta Somalimaan parlamenttiin?

Suomalaisella Suldaan Said Ahmedilla on kunnianhimoiset tavoitteet. Mies tähtää Somalimaan parlamenttiin tulevissa vaaleissa. Kansanvälinen yhteisö olisi saatava myös tunnustamaan Somalimaa itsenäiseksi. Said Ahmed sai Suomessa julkisuutta Kansan Uutisten haastattelussa viime viikolla.

Kotimaa
Suldan Said Ahmed ja Abdirahman Irro
Suldan Said Ahmed (oik.) Somalimaan Waddani-puoleen puheenjohtaja Abdirahman Irron kanssa Helsingissä. Irro on suomensomalialainen Somalimaan parlamentin puhemies ja ehdokkaana Somalimaan vuoden 2015 presidentinvaaleissa.Waddani-puolueen Suomen tukiosasto

Helsinkiläinen yrittäjä Suldaan Said Ahmed saapui kylmään Pohjois-Karjalaan vuonna 2008. Isoveli oli asunut Kontiolahden Lehmossa ja Said Ahmed pääsi Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Joukko sukulaisia oli asunut myös vuosia Vantaalla.

Said Ahmed muutti Helsinkiin vuonna 2011, mutta Pohjois-Karjala jäi sydämeen.

- Murteesta on vähän jäljellä ja isäni asuu edelleen Lehmossa. Pohjois-Karjalassa sain kipinän politiikkaan, Said Ahmed kertoo.

Unelmana presidenttiys

Pohjois-Karjalan aikoina Said Ahmed innostui Vasemmistonuorten toiminnasta ja valitsi sittemmin puolueensa Vasemmistoliiton, Vihreiden ja SDP:n väliltä.

Nyttemmin Said Ahmed on aktiivinen vasemmistoliittolainen ja toimii aktiivisesti Somalimaan oppositiopuolue Waddanin toiminnassa. Puolue perustettiin vuonna 2011 ja sen perustaja Abdirahman Mohamed Abdullah Irro on yksi Said Ahmedin esikuvia.

Maassa on juhlittu myös Suomen itsenäisyyttä ja tilaisuuksissa on laulettu myös Maamme-laulua.

Suldaan Said Ahmed

Said Ahmed aikoo olla ehdolla Somalimaan ensi vuoden eduskuntavaaleissa, jos maan tilanne pysyy rauhallisena.

- Oppositiopuolueiden mielestä nykyinen presidentti on epäonnistunut ja valta ei ole hänen käsissään. Tämä aiheuttaa epävakaisuutta. Toivon, että rauha säilyy, sillä ilman sitä vaaleja ei voida järjestää. Tavoitteenani on päästä kansanedustajaksi. Jonain päivänä tavoitteenani olisi olla myös maan presidentti.

Kampanjointia Somalimaan tunnustamiseksi

Somalimaa oli Britannia siirtomaa vuoteen 1960 asti. Maa julistautui itsenäiseksi Somaliasta Siad Barren hallinnon kukistumisen yhteydessä vuonna 1991, mutta se ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta.

Said Ahmed sanoo maan täyttävän itsenäisen maan kriteerit ja vertaa sen tilannetta Suomen itsenäisyyspyrkimyksiin vuonna 1917.

Olen saanut kipinän politiikkaan Suomesta ja haluan viedä maahan demokratiaa.

Suldaan Said Ahmed

- Suomi haki aikoinaan tunnustusta ja toivon, että maamme olisi edelläkävijä tässä asiassa. Olen lähettänyt kirjeen presidentti Sauli Niinistölle, mutta en ole valitettavasti saanut vastausta. Seuraavaksi kirje lähtee Venäjän presidentti Vladimir Putinille, sillä Neuvostoliitto oli aikoinaan Somalian ystävävaltio. Afrikan Unionista Etiopia on jo tunnustanut Somalimaan itsenäisyyden, Said Ahmed kertoo.

Tällä hetkellä Somalimaan kriittisimpiä kysymyksiä on rauhan säilyttäminen. Islamistiliike Al Shabaab toimii aktiivisesti maan naapurimaissa ja Said Ahmed vaatiikin Somalimaan nykyiseltä johdolta tiukempia toimia järjestön torjumiseksi.

- Tiedustelupalveluille sekä puolustusvoimille pitäisi ohjata lisäresursseja tilanteen parantamiseksi. Nykyinen hallitus ei myöskään ota tarpeeksi vakavasti nuorten tilannetta. Nuoret pitäisi saada opiskelemaan, etteivät he lähtisi väärille teille. Järjestöt etsivät riveihinsä vähävaraisia ja syrjäytyneitä nuoria kaduilta ja tähän pitäisi saada muutos, Said Ahmed vaatii.

Kutsu Pekka Haavistolle

Maassa toimii myös lukuisia suomalaisyhteisöjä, jotka pitävät yhteyttä maiden välillä. Somalimaasta löytyy jopa kylä nimeltä Suomi. Said Ahmed on kutsunut maahan myös kehitysministeri Pekka Haaviston.

- Haavisto olisi ensimmäinen suomalainen ministeri, joka olisi vieraillut Somalimaassa. Maan suomen somalimaalaisten yhteisö on aktiivinen. Maassa on juhlittu myös Suomen itsenäisyyttä ja tilaisuuksissa on laulettu myös Maamme-laulua. Olen saanut kipinän politiikkaan Suomesta ja haluan viedä maahan demokratiaa ja toimia myös Suomen lähettiläänä. Nyt haluaisimme saada maahan kansainvälisiä sijoittajia. Sijoittajille on tärkeää, että massa on kansainvälisiä pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Somalimaassa näitä ei vielä ole, Said Ahmed kertoo.

Suldaan Said Ahmedista kirjoitti viime viikolla Kansan Uutiset (siirryt toiseen palveluun).