Professori arvostelee kovin sanoin suomalaista työelämää - "Kehityskeskustelut eivät kehitä"

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen kyseenalaistaa myös kannustuspalkkiojärjestelmän. Hänen mielestään jo valmiiksi hyvin pärjääviä työntekijöitä ei kannata yrittää motivoida rahalla.

Kotimaa
- Ihmissuhteet luovat onnellisuutta myös työelämässä, totesi Markku Ojanen Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa.
- Ihmissuhteet luovat onnellisuutta myös työelämässä, totesi Markku Ojanen Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa. Erno Serkosalmi / Yle

Raha antaa onnea vain lyhytaikaisesti, toteaa Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa puhunut psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Palkankorotuskin vain luo odotuksia seuraaville korotuksille. Poikkeuksena on selvään palkkakuoppaan juuttuminen, mikä koetaan epäoikeudenmukaisuutena.

– Raakaa puhetta, mutta bonukset hyvälle työntekijälle eivät enää paranna tulosta.

– Kannustuspalkkioilla pitäisi motivoida huonoja työntekijöitä. Silloin yrityksen tulos paranisi, professori lataa.

Kannustuspalkkioilla pitäisi motivoida huonoja työntekijöitä. Silloin yrityksen tulos paranisi.

Markku Ojanen

Vuotuiset kehityskeskustelut ovat professorin mielestä suorastaan absurdeja, eivätkä lisää onnellisuutta.

– Pitäisi kysellä viikoittain, mitä esimiehenä voin tehdä enemmän hyväksesi.

Monilla työpaikoilla yritetään parantaa työtyytyväisyyttä säätämällä työaikoja, taukoja, kokouskäytäntöjä tai hankkimalla ergonomisia kalusteita. Näihin Markku Ojanen ei juuri usko.

– Maisemakonttorit sen sijaan eivät ole onnellisuuden kannalta hyviä!

Työssä voi olla onnellinen

Psykologian emeritusprofessori torjuu ajatuksen, että onnellisuutta voisi lisätä itse vain muuttamalla omaa ajattelua ja asioihin suhtautumistapaa.

Yleiset hokemat ”jokainen on oman onnensa seppä” ja ”tule sellaiseksi kuin olet” eivät professorin mielestä auta työelämässä uupuneita, masentuneita ja syrjäytyneitä.

– Heille on turha sanoa, että olepa vaan onnellinen.

Työpaikan byrokratiaa ja sääntöjä karsimalla onnellisuutta sen sijaan voisi edistää. Markku Ojasen mielestä sääntöviidakkoon ja raja-aitoihin hukkuu joskus terve järkikin, onnellisuudesta puhumattakaan.

Vuorovaikutusta ja onnellisuutta voi parantaa myös pienillä teoilla ja omilla valinnoilla.

– Jo pienellä ryhdistäytymisellä, paremmalla itsehillinnällä saadaan työilmapiiriä parannettua.

– Yhteispeliähän tämä on, yksilökeskeisessä kulttuurissa se helposti unohtuu.

Odotukset jo kohtuuttomia

Onnellisuutta ei tyypillisesti ole liitetty työelämän tavoitteisiin. Tieteellisiä artikkeleja aiheesta on julkaistu vasta muutamia. Yleensä tavoitellaan vain työtyytyväisyyttä.

Jo pienellä ryhdistäytymisellä, paremmalla itsehillinnällä saadaan työilmapiiriä parannettua.

Markku Ojanen

Työelämän ja lainsäädännön kehittymisestä huolimatta työtyytyväisyys koetaan yhä vaikeammaksi saavuttaa. Odotukset nousevat jatkuvasti korkeammalle.

– Olemme kyltymättömiä. Vaikka olisi aika kivaakin, pomon pitäisi olla loistava, työkavereiden täydellisiä ja työn sopivasti haastavaa, luettelee psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen.

Professori hämmästelee väitteitä työelämän jatkuvasta huonontumisesta.

– Milloin työelämä sitten oli hyvää, Markku Ojanen kysyy.

Toisaalta professori tunnustaa, että työntekijän selkänahasta yritetään saada irti yhä enemmän. Tämä näkyy muun muassa työurien pidentämisessä ja pätkätöiden lisääntymisessä.

– Voi olla että työtyytyväisyyden tasoa ei enää voi nostaa nykyisestä.