Tutkimus: Kesyt hunajamehiläiset saattavat sairastuttaa villit serkkunsa

Tutkijat eivät ole osanneet täysin selittää, miksi sekä villit että vangitut mehiläiskannat vähenevät yhtä aikaa eri puolilla maailmaa.

Ulkomaat

Useiden tautien riivaamat kesytetyt hunajamehiläiset todennäköisesti tartuttavat tautejaan myös villeihin serkkuihinsa kimalaisiin, kertoo tuore tutkimus. Kimalaisten pölytys on elintärkeä kaikille maanviljelijöille ympäri maailmaa.

Sekä villit että vangitut mehiläiskannat vähenevät Euroopassa, Amerikoissa ja Aasiassa. Vähenemisen syitä tutkijat eivät vielä täysin osaa selittää.

Eurooppalaiset tutkijat ovat nyt löytäneet todisteita teorialle, jonka mukaan villit kimalaiset saavat viruksia samoihin mehiläispesiin karanneista hunajamehiläisistä.

Kimalaisten kestävyys romahti testeissä

Tutkijat testasivat kokeissaan, voivatko kimalaiset ylipäätään saada samat sairaudet kuin hunajamehiläiset.

– Kimalaisten kestävyys romahti taudinaiheuttajien vaikutuksesta. Taudit todella tarttuvat. Tässä on huolen aihetta, tutkija Matthias Fürst Lontoon yliopistosta sanoi uutistoimisto AFP:lle keskiviikkona.

Työläiskimalainen elää yleensä noin 21 päivää, mutta tartunnan saatuaan ne menettävät jopa kolmanneksen elämänkaarestaan.

Samoista paikoista kerätyillä yksilöillä tutkijat taas havaitsivat lajista riippumatta samat infektiotasot, mikä myös indikoi tautien leviämistä lajien välillä.

Vaikka tutkijat eivät voineet tarkasti selvittää tartuttavatko juuri hunajamehiläiset kimalaiset vain päinvastoin, he pitävät hunajamehiläisiä todennäköisimpänä tartuttajana. Hunajamehiläisiä sairastui useammin kuin kimalaisia.

Apua kantojen säilyttämiseen

Tutkimuksen valossa avain mehiläistautien leviämisen estämisessä on estää tautien leviäminen hunajamehiläispesien ulkopuolelle.

Globaalin mehiläispopulaatioiden alamäen syyksi on usein nostettu virukset sekä maatalouden torjunta-aineet ja yhden lajikkeen viljely, jotka tuhoavat mehiläisten ruokavarannot.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan pölyttäjät vaikuttavat ainakin 70 prosenttiin ihmisen ruokasadoista.

Mehiläiset, pääosin kimalaiset, vastaavat noin 80 prosentista hyönteispölytyksestä.

Tutkimus julkaistiin keskiviikkona tiedejulkaisu Naturessa (siirryt toiseen palveluun).

Lähteet: AP, AFP