Ufo-uurna syntyi veneveistämön jätteistä – kurssilla pohdittiin isoja kysymyksiä pilke silmäkulmassa

Haminassa voi pian tutustua uurnakurssilla syntyneisiin töihin. Viimeisen leposijan valmistukseen ei käytetty uusia lautoja, vaan niihin liittyi jotakin henkilökohtaisempaa.

Kotimaa
Pekka Järvinen teki ufomaisen uurnan veneveistämön jätelaudoista
Pekka Järvinen teki ufomaisen uurnan veneveistämön jätelaudoista.Valtteri Kykkänen / Yle

Haminassa järjestettiin syksyllä hieman tavallisuudesta poikkeava käsityöpaja. Seurakunnan järjestämällä kurssilla valmistettiin nimittäin tuhkauurnat, jotka tulevat yleisön nähtäville tulevana sunnuntaina.

Uurnakurssin toisena vetäjänä toimi Matti Muukka, jolla on kokemusta seurakuntamestarin työstä Haminassa. Hänen mukaansa aloite kurssista tuli seurakunnalta, ja työryhmään saatiin mukaan myös Marian kirkkoa kunnostaneita talkoolaisia. Saksalaisilta rakentajilta jäi uusien urkujen rakentamisesta jonkin verran yli puutavaraa, jota myös käytettiin uurnien teossa.

Ei kaupan lautoja

Matti Muukka käytti oman uurnansa valmistukseen vaahteraa. Puut oli alun perin kaadettu seurakunnan rakennustöiden yhteydessä, ja Muukka oli säilyttänyt niistä sahattuja lautoja varastossaan 15 vuoden ajan.

Vaikka harrastan puutöitä jonkin verran, niin jollekin toiselle en uurnaa tekisi koskaan

Matti Muukka

– Ei niitä voinut käyttää mihin tahansa. Kun tämä kurssi tuli, ajattelin että ne laudat sopivat hyvin tähän aiheeseen, Muukka sanoo.

– Vaikka harrastan puutöitä jonkin verran, niin jollekin toiselle en uurnaa tekisi koskaan. Sen on oltava henkilökohtainen ja itsensä näköinen.

Muidenkaan kurssilaisten uurnissa ei ole käytetty kaupasta ostettuja uusia lautoja, vaan niihin liittyy jotakin henkilökohtaisempaa. Esimerkiksi yksi mies otti uurnaansa laudat vanhasta navetasta, jota hän oli oman isänsä kanssa rakentanut.

– Valmistuksessa ei käytetty mitään malleja, vaan jokainen teki täysin omanlaisensa työn. Lähdimme siitä, että nämä eivät ole näyttelyesineitä eikä ole mitään kilpailua. Tämä on niin henkilökohtaista, sanoo Matti Muukka.

Muukan mukaan kurssin alussa oli havaittavissa pientä epäluuloa, joka kuitenkin hälveni kirkkoherran kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Osa ilmoittautuneista myös perui osallistumisensa asiaa tarkemmin harkittuaan.

Muukka muistuttaa, että jokainen tarvitsee lopulta viimeisen leposijan, joten miksi se ei voisi olla valmiina jo eläessä?

– Siihen pitää suhtautua asiallisesti. Tunnettakin saa olla mukana, mutta ei liikaa. Pitää myös miettiä, miten asian esittää omaisille ja vaikka omille lapsenlapsille. Minulle siinä ei ole mitään mystistä.

Tuhkauurnaan liittyy muutamia säännöksiä. Mikäli uurna haudataan maahan, on sen oltava maatuvaa materiaalia, joten mitään metalleja siinä ei voi käyttää. Myös uurnan kokoa on säännelty siten, että sen on oltava vetoisuudeltaan lähes viisi litraa.

Töitä pilke silmäkulmassa

Kurssilaisia oli neuvomassa myös haminalainen Pekka Järvinen, jolla on pitkä kokemus erilaisista puutöistä. Kurssi herätti hänessä aluksi vaihtelevia tunteita, ja aiheesta keskusteltiin myös perheen kesken. Hän suuntasi kuitenkin pian ajatuksensa itse tekemiseen.

Keskusteltiin näistä asioista ja jotenkin vaan se ajatus lähti lentoon

Pekka Järvinen

Aiheesta huolimatta verstaalla ei juuri synkistelty, vaan töitä tehtiin pilke silmäkulmassa. Oman uurnansa Järvinen rakensi vanhan veneveistämön jätelaudoista. Uurna muistuttaa muodoltaan lentävää lautasta.

– Sain idean aloituspalaverissa. Keskusteltiin näistä asioista ja jotenkin vaan se ajatus lähti lentoon, Järvinen kertoo.

Komeat uurnat -näyttely Haminan seurakunnan Simeon-salissa 23.2-13.3.2014.