Tutkijalla on salapoliisin sielu – kurkistus tieteentekemisen kulisseihin

Parhaimmillaan tieteentekemisessä saavuttaa samanlaisen flown kuin pitkänmatkan juoksussa, ja kuulemma aineistopöllyynkin voi jäädä koukkuun. Akateeminen vartti -sarjassa kymmenen tutkijaa kertoo työstään.

tiede
Mikroskoopilla tutkitaan H1N1-virusta.
AP GraphicsBank

Yhdellä on patellajänteitä pakkasessa, toinen koluaa pölyisiä arkistoja kellarissa, kolmas matkustaa Kiinaan tutustumaan sikäläiseen ruokakulttuuriin ja neljäs kuuntelee hurmioituneena laboratorion hurinaa.

Mikä tieteentekemisessä motivoi ja millaista on tutkijan työ? Akateeminen vartti -sarjassa kurkistetaan Jyväskylän yliopiston kulisseihin.

Etnologille ruoka ei ole pelkkää ravintoa

Maarit Knuuttila tutkii työkseen ruokaa. Etnologina hän ei ole kiinnostunut ravintoarvoista vaan ruokakulttuurista ja -perinteistä. Erilaiset keittiöt ovatkin tulleet Knuuttilalle tutuksi, sillä hän on monien Euroopan maiden lisäksi asunut pitkään muun muassa Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Kaiken lisäksi Knuuttila on aikaisemmalta ammatiltaan keittiömestari.

Ruokakulttuurin tutkija Maarit Knuuttila
Ruokatutkija Maarit Knuuttila tuntee suomalaisten tavat ja tottumukset mutta nauttii myös kiinalaisesta ruuasta.

Musakki on musiikintutkijan painajainen

Petri Toiviaisesta olisi voinut tulla jazzpianisti – ja vähän tulikin – mutta tutkijan ura vei kuitenkin voiton. Nyt Toiviainen on akatemiaprofessori ja johtaa Jyväskylän yliopistossa monitieteistä musiikin huippututkimusyksikköä. Työhuoneesta löytyy mitä kummallisempia soittimia mutta myös todistusaineistoa vuosikymmenten takaisesta olympiaurasta.

Petri Toiviainen syksyisessä sienimetsässä.
Akatemiaprofessori Petri Toiviainen ei kaipaa sienimetsälle taustamusiikkia.

Liikuntabiologilla on patellajänteet pakkasessa

Kinesiologian professori Taija Juutinen on ennen menestyksekästä tutkijanuraansa niittänyt kunniaa lentopallokentillä: vuonna 1998 tuli Suomen mestaruuskin. Tutkimuksissaan Juutinen on perehtynyt muun muassa liiallisen istumisen terveysvaikutuksiin ja arvatenkin iloitsi kovasti, kun tämän vuoden alkajaisiksi vietettiin tuolitonta tammikuuta. Mutta elääkö professori niin kuin saarnaa?

Taija Juutinen esitelmöi.
Kinesiologian professori Taija Juutinen kertoo, että halu ymmärtää ihmistä vei liikuntabiologian pariin.

Virustutkija rentoutuu laboratorion hurinassa

Virukset veivät Varpu Marjomäen mennessään jo vuosikymmeniä sitten, ja edelleen mikroskoopin äärellä aika katoaa. Laboratorion hurinan lisäksi solubiologi nauttii musiikista mutta laboratiossa hän ei laula. Mikroskoopin lisäksi hän pelaa veitsien kanssa ja joskus verikin lentää. Suuremmilta haavereilta on kuitenkin vältytty.

Virustutkija Varpu Marjomäki ja opiskelija Anni Honkimaa katsovat virusta sisältävää solususpensiota.
Virustutkija ja solubiologi Varpu Marjomäellä on salapoliisin sielu.

Verenperintönä rakkaus menneisyyteen

Professori Kustaa Vilkunan työhuoneen kirjahylly on täynnä historiaa käsitteleviä opuksia. Joukossa on muutama omakin ja lisää on tulossa: parhaillaan työn alla on suomalaisen kännin historiaa valottava teos. Kun isoisä on saman niminen tunnettu kansatieteilijä, isä etnologian professori ja velikin museologian professori, niin velvoittaako jo verenperintö akateemiselle uralle?

Suomen historian professori Kustaa Vilkuna
Suomen historian professori Kustaa Vilkuna rentoutuu sählyä pelaamalla.

Aineistopölly koukutti isätutkijan

Kasvatustieteilijä Johanna Mykkänen kouluttaa Jyväskylän yliopistossa lastentarhanopettajia ja tekee tutkimusta isistä. Mykkäsen mukaan isien kokemuksia ei tähän saakka ole tarpeeksi kuunneltu ja siksi hän haluaa antaa isille äänen. Mykkäsen omien lasten mielestä maailmasta löytyisi tosin paljon mielenkiintoisempiakin tutkimuskohteita - niin kuin esimerkiksi puut tai sammakot. Isätutkija kertoo olevansa unelma-ammat issaan, mutta ilman hintalappuja ja mummon apua hän ei ehkä koskaan olisi päätynyt alalle.

Johanna Mykkänen puiden välissä.
Johanna Mykkäsen tutkijanura alkoi jo lapsena hintalappukokoelmia analysoimalla.

Yhteisöviestinnän professori vastustaa avokonttoreita

Vilma Luoma-aho aloitti työnsä yhteisöviestinnän professorina tammikuussa 2014. 36-vuotiaana hän on yksi Jyväskylän yliopiston nuorimmista professoreista. Hän on tutkinut muun muassa neutraalia mainetta, luottojoukkoja ja mediamainonnan läpinäkyvyyttä ja voittanut julkaisuillaan mainintoja innovatiivisesta ajattelustaan - turpaankin on tosin aina välillä tullut. Luoma-ahon työhuone sijaitsee Opinkiven kellarievakossa ja siellä omassa rauhassa on tutkijan hyvä pähkäillä uusia ajatuksia.

Vilma Luoma-aho Sokrates-patsaan vieressä.
Vilma Luoma-aho kertoo nauttivansa yliopistomaailman älyllisesti stimuloivasta ympäristöstä.

Kansantaloustieteilijä ei perusta pörssikursseista

Mika Maliranta työskentelee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eli Etlan tutkimusjohtajana Helsingissä, mutta reissaa sen lisäksi luennoimassa Jyväskylän kauppakorkeakoulussa, jossa hän toimii osa-aikaisena professorina. Entinen kilpahiihtäjä ja maratoonari kertoo, että parhaimmillaan tutkijan työssä tavoittaa samanlaisen flown kuin pitkänmatkan juoksussa. Erityisen kiinnostunut hän on talouskasvusta - mutta mitä on luova tuho?

Mika Maliranta
Mika Maliranta kertoo olevansa kova urheilumies. Nuorena hän hiihti kilpaa yhdessä Jari Isometsän ja Mika Myllylän kanssa.

Arjen ratkaisut matemaatikkokin tekee intuitiolla

Kaisa Miettinen on Jyväskylän yliopiston vararehtori ja teollisen optimoinnin professori. Työssään hän tutkii ja vertailee eri vaihtoehtoja matemaattisten mallien avulla, mutta omassa elämässään hän tekee päätöksiä intuitiolla muiden kuolevaisten tapaan. Tieteen tekemiseen hän kertoo suhtautuvansa suurella intohimolla, vaikkei otakaan itseään turhan vakavasti.

Teollisen optimoinnin professori Kaisa Miettinen
Jyväskylän yliopiston vararehtori ja teollisen optimoinnin professori Kaisa Miettinen on unelma-ammatissaan.

Psykoterapian professori uskoo verkkohoitojen voimaan

Raimo Lappalainen on Jyväskylän yliopiston kliinisen psykologian ja psykoterapian professori. Hän innostui ihmismielen ihmeellisyyksistä lukioikäisenä jalkapallokentällä ja sen jälkeen uravalinta on ollut selvä - vaikka hetkittäin professori haaveileekin pääsevänsä rentoutumaan rekka-auton rattiin. Jalkapallo on jäänyt, mutta kuntoilua Lappalainen harrastaa edelleen. Liikunnan lisäksi professori liputtaa verkkohoitojen puolesta: niiden avulla voitaisiin tehostaa julkisen palvelun hoitoja merkittävästi.

Raimo Lappalainen
Raimo Lappalaisen mukaan verkkopohjaisilla hoidoilla ja hyvinvointi ohjelmillla voitaisiin tehostaa julkisen puolen hoitoa merkittävästi.