Susien salakaadot: "Metsästäjät eivät halua puhdistaa mätiä omenoita"

Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntijan mielestä metsästysseurat suojelevat edelleen susia salametsästäviä jäseniään. Metsästäjäjärjestön mukaan luonnonsuojelutahot kampanjoivat vaikutaakseen päivittettävään sudenhoitosuunnitelmaan.

luonto
Susi seisoo lumessa.
Seppo Nykänen / Yle

Suomen luonnonsuojeluliiton itsekin metsästävä suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro ihmettelee Suomen Metsästäjäliitosta tulleita puheita metsästäjien mustamaalauksesta. Lumiaron mielestä on täysin selvää, että sutta salametsästävät ovat aktiivisia metsästysseurojen jäseniä.

- Olen tiennyt tämän jo vuosikymmeniä, sillä olen jutellut asiasta satojen metsästäjien kanssa. Yleisesti puhutaan, että sudet kyllä hoidetaan, jos tarve vaatii. Lisäksi viime vuonna paljastunut Perhon tapaus osoitti sen virallisesti. Se on pieni, mutta aktiivinen ja taitava porukka. Se on järjestelmällistä toimintaa, jota olen itsekin todistanut. He (salametsästäjät) esimerkiksi seuraavat sutta tutkivia ja pääsevät näin eläinten jäljille, Lumiaro kertoo.

"Miksi mätäporukkaa suojellaan?"

Tilanne muuttui Lumiaron mukaan vuonna 2012, jolloin törkeä metsästysrikos kirjattiin rikoslakiin. Tämän jälkeen tapauksia on tullut myös poliisin tutkintaan ja niistä on selvinnyt, että salametsästyksessä on mukana myös aktiivimetsästäjiä.

Kyse on siitä halutaanko tätä pientä porukkaa tukea ja onko suomalainen metsästyskulttuuri rehellistä.

Riku Lumiaro

- Meillä on maailman paras poliisi ja se tutkii asiat tasapuolisesti. En edelleenkään ymmärrä, miksi metsästäjäkunnassa suojellaan tätä mätäporukkaa, jotka salametsästävät susia. Se ei hyödytä ketään. Tilastoista näkee, että susia salametsästetään järjestelmällisesti, sillä kanta on romahtanut. Kyse ei ole mestästäjien mustamaalauksesta, sillä olen itsekin metsästäjä. On kuitenkin turha puhua, että kyse olisi yksittäistapauksista. Kyse on siitä halutaanko tätä pientä porukkaa tukea ja onko suomalainen metsästyskulttuuri rehellistä, Lumiaro sanoo.

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Markku Kejonen näkee asian eri tavalla. Hänen mielestään luonnonsuojelijatahot käyvät nyt kampanjointia vaikuttaakseen kaavailtuihin muutoksiin susikannan hoitosuunnitelmassa (siirryt toiseen palveluun).

- Luonnonsuojelijat eivät hyväksy sitä, että susia ylipäänsä poistetaan. Sudenhoitosuunnitelman päivityksessä paikallisille ihmisille tulisi enemmän valtaa, Kejonen sanoo.

"Pantasutta ei ole ammuttu"

Markku Kejonen on myös tyytymätön poliisin toimintaan metsästysrikoksia tutkittaessa. Hänen mukaan esimerkiksi Joensuun ja Tohmajärven alueella tutkittavana oleva törkeä metsästysrikos osoittaa, että poliisi ei toimi asiassa tasapuolisesti.

Pitää löytyä tekopaikka ja tekijä, muuten en siihen (salakaatoon) usko.

Markku Kejonen

Poliisi on tehnyt pantasuden liikkuma-alueella jälkihavaintoja, joiden mukaan sutta olisi seurattu tai ajettu moottorikulkuneuvoilla.

Poliisi teki valvonnan yhteydessä havaintoja myös jälkien yhteydessä myös havaintoja verestä.

- Yhtään ihmistä ei ole vielä putkassa, eli poliisi on asiassa joko saamaton tai ammattitaidoton. Olen vahvasti sitä mieltä, että siellä ei ole ammuttu sutta. Pitää löytyä tekopaikka ja tekijä, muuten en siihen usko. Tunnen tapauksen ja olemme saaneet vihjeitä kahdesta narttusudesta, joilla on kiima-aika, joten veri voi olla peräisin heistä. Lisäksi on mahdollista, että sutta on koulutettu toisen lauman toimesta, se on normaali luonnonlaki.

Kysymykseen siitä onko Pohjois-Karjalassa susien salametstäystä Kejonen vastaa kieli keskellä suuta.

- Jotain voi olla, mutta minun tiedossa ei ole tapauksia. Jos sellaista on, minun tietoon niitä ei ole tullut, Kejonen kertoo.